{"collection":"Bible & Christianity","html_url":"https://unchartedknowledge.5gfusion.net/browse/bib/wb/fin/ecc.htm","path":"bib/wb/fin/ecc.htm","source_url":"https://sacred-texts.com/bib/wb/fin/ecc.htm","text":"1:1 Saarnaajan sanat, Daavidin pojan, joka oli kuninkaana Jerusalemissa.\n1:2 Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja, turhuuksien turhuus; kaikki on turhuutta!\n1:3 Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 on ihmiselle kaikesta vaivann\u00e4\u00f6st\u00e4ns\u00e4, jolla h\u00e4n vaivaa itse\u00e4ns\u00e4 auringon alla?\n1:4 Sukupolvi menee, ja sukupolvi tulee, mutta maa pysyy i\u00e4ti.\n1:5 Ja aurinko nousee, ja aurinko laskee ja kiiruhtaa sille sijallensa, josta se j\u00e4lleen nousee.\n1:6 Tuuli menee etel\u00e4\u00e4n ja kiert\u00e4\u00e4 pohjoiseen, kiert\u00e4\u00e4 yh\u00e4 kiert\u00e4mist\u00e4\u00e4n, ja samalle kierrollensa tuuli palajaa.\n1:7 Kaikki joet laskevat mereen, mutta meri ei siit\u00e4ns\u00e4 t\u00e4yty; samaan paikkaan, johon joet ovat laskeneet, ne aina edelleen laskevat.\n1:8 Kaikki tyynni itse\u00e4ns\u00e4 v\u00e4sytt\u00e4\u00e4, niin ettei kukaan sit\u00e4 sanoa saata. Ei saa silm\u00e4 kyll\u00e4\u00e4ns\u00e4 n\u00e4kemisest\u00e4 eik\u00e4 korva t\u00e4ytt\u00e4ns\u00e4 kuulemisesta.\n1:9 Mit\u00e4 on ollut, sit\u00e4 vastakin on; ja mit\u00e4 on tapahtunut, sit\u00e4 vastakin tapahtuu. Ei ole mit\u00e4\u00e4n uutta auringon alla.\n1:10 Jos jotakin on, josta sanotaan: \"Katso, t\u00e4m\u00e4 on uutta\", niin on sit\u00e4 kuitenkin ollut jo ennen, ammoisina aikoina, jotka ovat olleet ennen meit\u00e4.\n1:11 Ei j\u00e4\u00e4 muistoa esi-isist\u00e4; eik\u00e4 j\u00e4lkel\u00e4isist\u00e4k\u00e4\u00e4n, jotka tulevat, j\u00e4\u00e4 muistoa niille, jotka heid\u00e4n j\u00e4lkeens\u00e4 tulevat.\n1:12 Min\u00e4, saarnaaja, olin Israelin kuningas Jerusalemissa.\n1:13 Ja min\u00e4 k\u00e4\u00e4nsin syd\u00e4meni viisaudella tutkimaan ja miettim\u00e4\u00e4n kaikkea, mit\u00e4 auringon alla tapahtuu. T\u00e4m\u00e4 on vaikea ty\u00f6, jonka Jumala on antanut ihmislapsille, heid\u00e4n sill\u00e4 itse\u00e4\u00e4n rasittaaksensa.\n1:14 Min\u00e4 katselin kaikkia tekoja, mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n auringon alla, ja katso, se on kaikki turhuutta ja tuulen tavoittelua.\n1:15 V\u00e4\u00e4r\u00e4 ei voi suoristua, eik\u00e4 vajaata voi t\u00e4ydeksi laskea.\n1:16 Min\u00e4 puhuin syd\u00e4mess\u00e4ni n\u00e4in: Min\u00e4 olen hankkinut suuren viisauden ja sit\u00e4 yh\u00e4 lis\u00e4nnyt, jopa yli kaikkien, jotka ovat ennen minua Jerusalemissa hallinneet, ja paljon on syd\u00e4meni n\u00e4hnyt viisautta ja tietoa.\n1:17 Ja min\u00e4 k\u00e4\u00e4nsin syd\u00e4meni tutkimaan viisautta ja tietoa, mielett\u00f6myytt\u00e4 ja tyhmyytt\u00e4, ja min\u00e4 tulin tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 sekin oli tuulen tavoittelemista.\n1:18 Sill\u00e4 miss\u00e4 on paljon viisautta, siin\u00e4 on paljon surua; ja joka tietoa lis\u00e4\u00e4, se tuskaa lis\u00e4\u00e4.\n2:1 Min\u00e4 sanoin syd\u00e4mess\u00e4ni: Tule, min\u00e4 tahdon koetella sinua ilolla, nauti hyv\u00e4\u00e4. Mutta katso, sekin oli turhuutta.\n2:2 Naurusta min\u00e4 sanoin: \"Mielet\u00f6nt\u00e4!\" ja ilosta: \"Mit\u00e4 se toimittaa?\"\n2:3 Min\u00e4 mietin mieless\u00e4ni virkist\u00e4\u00e4 ruumistani viinill\u00e4 - kuitenkin niin, ett\u00e4 syd\u00e4meni harrastaisi viisautta - ja noudattaa tyhmyytt\u00e4, kunnes saisin n\u00e4hd\u00e4, mik\u00e4 olisi ihmislapsille hyv\u00e4, heid\u00e4n tehd\u00e4ksens\u00e4 sit\u00e4 taivaan alla lyhyin\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4.\n2:4 Min\u00e4 tein suuria t\u00f6it\u00e4: rakensin itselleni taloja, istutin itselleni viinitarhoja.\n2:5 Min\u00e4 laitoin itselleni puutarhoja ja puistoja ja istutin niihin kaikkinaisia hedelm\u00e4puita.\n2:6 Min\u00e4 tein itselleni vesilammikoita kastellakseni niist\u00e4 metsik\u00f6it\u00e4, joissa puita kasvoi.\n2:7 Min\u00e4 ostin orjia ja orjattaria, ja kotona syntyneit\u00e4kin minulla oli; my\u00f6s oli minulla karjaa, raavaita ja lampaita, paljon enemm\u00e4n kuin kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n niist\u00e4, jotka olivat olleet ennen minua Jerusalemissa.\n2:8 Min\u00e4 kokosin itselleni my\u00f6skin hopeata ja kultaa ja kuninkaitten ja maakuntien aarteita ja hankin itselleni laulajia ja laulajattaria ja ihmislasten iloja, vaimon, jopa vaimoja.\n2:9 Min\u00e4 tulin suureksi ja yh\u00e4 suuremmaksi, yli kaikkien, jotka olivat olleet ennen minua Jerusalemissa. Sen ohessa pysyi minussa viisauteni.\n2:10 Enk\u00e4 min\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4nyt silmi\u00e4ni mist\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 ne pyysiv\u00e4t, enk\u00e4 kielt\u00e4nyt syd\u00e4melt\u00e4ni mit\u00e4\u00e4n iloa, sill\u00e4 minun syd\u00e4meni iloitsi kaikesta vaivann\u00e4\u00f6st\u00e4ni, ja se oli minun osani kaikesta vaivann\u00e4\u00f6st\u00e4ni.\n2:11 Mutta kun min\u00e4 k\u00e4\u00e4nsin huomioni kaikkiin t\u00f6ihin, joita minun k\u00e4teni olivat tehneet, ja vaivann\u00e4k\u00f6\u00f6n, jolla olin vaivannut itse\u00e4ni niit\u00e4 tehdess\u00e4ni, niin katso: se oli kaikki turhuutta ja tuulen tavoittelua; eik\u00e4 ole hy\u00f6ty\u00e4 mist\u00e4\u00e4n auringon alla.\n2:12 Kun min\u00e4 k\u00e4\u00e4nnyin katsomaan viisautta ja mielett\u00f6myytt\u00e4 ja tyhmyytt\u00e4 - sill\u00e4 mit\u00e4 taitaa ihminen, joka tulee kuninkaan j\u00e4lkeen, muuta kuin tehd\u00e4, mit\u00e4 jo ennen on tehty? -\n2:13 niin min\u00e4 n\u00e4in, ett\u00e4 viisaus on hy\u00f6dyllisempi tyhmyytt\u00e4, niinkuin valo on pimeytt\u00e4 hy\u00f6dyllisempi.\n2:14 Viisaalla on silm\u00e4t p\u00e4\u00e4ss\u00e4ns\u00e4, tyhm\u00e4 taas vaeltaa pime\u00e4ss\u00e4; mutta min\u00e4 tulin tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s sen, ett\u00e4 toisen k\u00e4y niinkuin toisenkin.\n2:15 Ja min\u00e4 sanoin syd\u00e4mess\u00e4ni: Se, mik\u00e4 kohtaa tyhm\u00e4\u00e4, kohtaa minuakin; miksi olen sitten niin tuiki viisaaksi tullut? Ja min\u00e4 sanoin syd\u00e4mess\u00e4ni: T\u00e4m\u00e4kin on turhuutta.\n2:16 Sill\u00e4 ei j\u00e4\u00e4 viisaasta, niinkuin ei tyhm\u00e4st\u00e4k\u00e4\u00e4n, ikuista muistoa, kun kerran tulevina p\u00e4ivin\u00e4 kaikki unhotetaan; ja eik\u00f6 kuole viisas niinkuin tyhm\u00e4kin?\n2:17 Niin min\u00e4 kyll\u00e4styin el\u00e4m\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 minusta oli pahaa se, mik\u00e4 tapahtuu auringon alla, koskapa kaikki on turhuutta ja tuulen tavoittelua.\n2:18 Ja min\u00e4 kyll\u00e4styin kaikkeen vaivann\u00e4k\u00f6\u00f6ni, jolla olin vaivannut itse\u00e4ni auringon alla, koska minun t\u00e4ytyy se j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ihmiselle, joka tulee minun j\u00e4lkeeni.\n2:19 Ja kuka tiet\u00e4\u00e4, onko h\u00e4n viisas vai tyhm\u00e4? Mutta hallitsemaan h\u00e4n tulee kaikkia minun vaivann\u00e4k\u00f6ni hedelmi\u00e4, joiden t\u00e4hden min\u00e4 olen vaivannut itse\u00e4ni ja ollut viisas auringon alla. T\u00e4m\u00e4kin on turhuutta.\n2:20 Niin min\u00e4 annoin syd\u00e4meni vaipua ep\u00e4toivoon kaikesta vaivann\u00e4\u00f6st\u00e4ni, jolla olin vaivannut itse\u00e4ni auringon alla.\n2:21 Sill\u00e4 niin on: ihmisen, joka on vaivaa n\u00e4hnyt toimien viisaudella, tiedolla ja kunnolla, t\u00e4ytyy antaa kaikki ihmiselle, joka ei ole siit\u00e4 vaivaa n\u00e4hnyt, h\u00e4nen osaksensa. Sekin on turhuutta ja on suuri onnettomuus.\n2:22 Sill\u00e4 mit\u00e4 saa ihminen kaikesta vaivann\u00e4\u00f6st\u00e4ns\u00e4 ja syd\u00e4mens\u00e4 pyrkimyksest\u00e4, jolla h\u00e4n vaivaa itse\u00e4ns\u00e4 auringon alla?\n2:23 Ovathan kaikki h\u00e4nen p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 pelkk\u00e4\u00e4 tuskaa ja h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 surua, eik\u00e4 y\u00f6ll\u00e4k\u00e4\u00e4n h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 saa lepoa. T\u00e4m\u00e4kin on turhuutta.\n2:24 Ei ole ihmisell\u00e4 muuta onnea kuin sy\u00f6d\u00e4 ja juoda ja antaa sielunsa nauttia hyv\u00e4\u00e4 vaivann\u00e4k\u00f6ns\u00e4 ohessa; mutta min\u00e4 tulin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 sekin tulee Jumalan k\u00e4dest\u00e4.\n2:25 - \"Sill\u00e4 kuka voi sy\u00f6d\u00e4 ja kuka nauttia ilman minua?\" -\n2:26 Sill\u00e4 h\u00e4n antaa ihmiselle, joka on h\u00e4nelle otollinen, viisautta, tietoa ja iloa; mutta syntiselle h\u00e4n antaa ty\u00f6ksi koota ja kartuttaa annettavaksi sille, joka on otollinen Jumalalle. Sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelua.\n3:1 Kaikella on m\u00e4\u00e4r\u00e4aika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.\n3:2 Aika on synty\u00e4 ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repi\u00e4 istutus.\n3:3 Aika on surmata ja aika parantaa. Aika on purkaa ja aika rakentaa.\n3:4 Aika on itke\u00e4 ja aika nauraa. Aika on valittaa ja aika hypell\u00e4.\n3:5 Aika on heitell\u00e4 kivi\u00e4 ja aika ker\u00e4t\u00e4 kivet. Aika on syleill\u00e4 ja aika olla syleilem\u00e4tt\u00e4.\n3:6 Aika on etsi\u00e4 ja aika kadottaa. Aika on s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ja aika viskata pois.\n3:7 Aika on rev\u00e4ist\u00e4 rikki ja aika ommella yhteen. Aika on olla vaiti ja aika puhua.\n3:8 Aika on rakastaa ja aika vihata. Aika on sodalla ja aika rauhalla.\n3:9 Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 on ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 siit\u00e4, mist\u00e4 h\u00e4n n\u00e4kee vaivaa?\n3:10 Min\u00e4 olen katsonut sit\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, mink\u00e4 Jumala on antanut ihmislapsille, heid\u00e4n sill\u00e4 itse\u00e4\u00e4n rasittaaksensa.\n3:11 Kaiken h\u00e4n on tehnyt kauniisti aikanansa, my\u00f6s iankaikkisuuden h\u00e4n on pannut heid\u00e4n syd\u00e4meens\u00e4; mutta niin on, ettei ihminen k\u00e4sit\u00e4 tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eik\u00e4 loppua.\n3:12 Min\u00e4 tulin tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n, ettei heill\u00e4 ole muuta onnea kuin iloita ja tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4ess\u00e4ns\u00e4.\n3:13 Mutta jokaiselle ihmiselle on sekin, ett\u00e4 h\u00e4n sy\u00f6 ja juo ja nauttii hyv\u00e4\u00e4 kaiken vaivann\u00e4k\u00f6ns\u00e4 ohessa, Jumalan lahja.\n3:14 Min\u00e4 tulin tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kaikki, mit\u00e4 Jumala tekee, pysyy i\u00e4ti. Ei ole siihen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 eik\u00e4 siit\u00e4 v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4. Ja Jumala on sen niin tehnyt, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 pelj\u00e4tt\u00e4isiin.\n3:15 Mit\u00e4 nyt on, sit\u00e4 on ollut jo ennenkin; ja mit\u00e4 vasta on oleva, sit\u00e4 on ollut jo ennenkin. Jumala etsii j\u00e4lleen sen, mik\u00e4 on mennytt\u00e4.\n3:16 Viel\u00e4 min\u00e4 n\u00e4in auringon alla oikeuspaikan, ja siin\u00e4 oli v\u00e4\u00e4ryys, ja vanhurskauden paikan, ja siin\u00e4 oli v\u00e4\u00e4ryys.\n3:17 Min\u00e4 sanoin syd\u00e4mess\u00e4ni: Vanhurskaan ja v\u00e4\u00e4r\u00e4n tuomitsee Jumala, sill\u00e4 siell\u00e4 on jokaisella asialla ja jokaisella teolla aikansa.\n3:18 Min\u00e4 sanoin syd\u00e4mess\u00e4ni: Ihmislasten t\u00e4hden se niin on, jotta Jumala heit\u00e4 koettelisi ja he tulisivat n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ett\u00e4 he omassa olossaan ovat el\u00e4imi\u00e4.\n3:19 Sill\u00e4 ihmislasten k\u00e4y niinkuin el\u00e4intenkin; sama on kumpienkin kohtalo. Niinkuin toiset kuolevat, niin toisetkin kuolevat; yht\u00e4l\u00e4inen henki on kaikilla. Ihmisill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n etua el\u00e4inten edell\u00e4, sill\u00e4 kaikki on turhuutta.\n3:20 Kaikki menee samaan paikkaan. Kaikki on tomusta tullut, ja kaikki palajaa tomuun.\n3:21 Kuka tiet\u00e4\u00e4 ihmisen hengest\u00e4, kohoaako se yl\u00f6s, ja el\u00e4imen hengest\u00e4, vajoaako se alas maahan?\n3:22 Niin min\u00e4 tulin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n parempaa, kuin ett\u00e4 ihminen iloitsee teoistansa, sill\u00e4 se on h\u00e4nen osansa. Sill\u00e4 kuka tuo h\u00e4net takaisin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n iloksensa sit\u00e4, mik\u00e4 tulee h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4?\n4:1 Taas min\u00e4 katselin kaikkea sortoa, jota harjoitetaan auringon alla, ja katso, siin\u00e4 on sorrettujen kyyneleet, eik\u00e4 ole heill\u00e4 lohduttajaa; v\u00e4kivaltaa tekee heid\u00e4n sortajainsa k\u00e4si, eik\u00e4 ole heill\u00e4 lohduttajaa.\n4:2 Ja min\u00e4 ylistin vainajia, jotka ovat jo kuolleet, onnellisemmiksi kuin el\u00e4vi\u00e4, jotka viel\u00e4 ovat elossa,\n4:3 ja onnellisemmaksi kuin n\u00e4m\u00e4 kumpikaan sit\u00e4, joka ei viel\u00e4 ole olemassa eik\u00e4 ole n\u00e4hnyt sit\u00e4 pahaa, mik\u00e4 tapahtuu auringon alla.\n4:4 Ja min\u00e4 n\u00e4in kaikesta vaivann\u00e4\u00f6st\u00e4 ja ty\u00f6n kunnollisuudesta, ett\u00e4 se on toisen kateutta toista kohtaan.\n4:5 Sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelua. Tyhm\u00e4 panee k\u00e4det ristiin ja kalvaa omaa lihaansa.\n4:6 Parempi on pivollinen lepoa kuin kahmalollinen vaivann\u00e4k\u00f6\u00e4 ja tuulen tavoittelua.\n4:7 Taas min\u00e4 n\u00e4in turhuuden auringon alla:\n4:8 Tuossa on yksin\u00e4inen, ei ole h\u00e4nell\u00e4 toista, ei poikaa, ei velje\u00e4k\u00e4\u00e4n ole h\u00e4nell\u00e4; mutta ei ole loppua kaikella h\u00e4nen vaivann\u00e4\u00f6ll\u00e4ns\u00e4, eik\u00e4 h\u00e4nen silm\u00e4ns\u00e4 saa kyll\u00e4\u00e4ns\u00e4 rikkaudesta. Ja kenen hyv\u00e4ksi min\u00e4 sitten vaivaa n\u00e4en ja pid\u00e4t\u00e4n itseni nautinnoista? T\u00e4m\u00e4kin on turhuutta ja on paha asia.\n4:9 Kahden on parempi kuin yksin, sill\u00e4 heill\u00e4 on vaivann\u00e4\u00f6st\u00e4ns\u00e4 hyv\u00e4 palkka.\n4:10 Jos he lankeavat, niin toinen nostaa yl\u00f6s toverinsa; mutta voi yksin\u00e4ist\u00e4, jos h\u00e4n lankeaa! Ei ole toista nostamassa h\u00e4nt\u00e4 yl\u00f6s.\n4:11 My\u00f6s, jos kaksi makaa yhdess\u00e4, on heill\u00e4 l\u00e4mmin; mutta kuinka voisi yksin\u00e4isell\u00e4 olla l\u00e4mmin?\n4:12 Ja yksin\u00e4isen kimppuun voi joku k\u00e4yd\u00e4, mutta kaksi pit\u00e4\u00e4 sille puolensa. Eik\u00e4 kolmis\u00e4inen lanka pian katkea.\n4:13 Parempi on k\u00f6yh\u00e4, mutta viisas nuorukainen kuin vanha ja tyhm\u00e4 kuningas, joka ei en\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4 ottaa varoituksesta vaaria.\n4:14 Sill\u00e4 vankilasta tuo toinen l\u00e4hti tullaksensa kuninkaaksi, vaikka oli h\u00e4nen kuninkaana ollessaan syntynyt k\u00f6yh\u00e4n\u00e4.\n4:15 Min\u00e4 n\u00e4in kaikkien, jotka eliv\u00e4t ja vaelsivat auringon alla, olevan nuorukaisen puolella, tuon toisen, joka oli astuva h\u00e4nen sijaansa.\n4:16 Ei ollut loppua kaikella sill\u00e4 v\u00e4ell\u00e4, niill\u00e4 kaikilla, joita h\u00e4n johti; mutta j\u00e4lkipolvet eiv\u00e4t h\u00e4nest\u00e4 iloitse. Sill\u00e4 sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelemista.\n5:1 Varo jalkasi, kun menet Jumalan huoneeseen. Tulo kuulemaan on parempi kuin tyhm\u00e4in teurasuhrin-anto, sill\u00e4 he ovat tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, ja niin he tekev\u00e4t pahaa.\n5:2 \u00c4l\u00e4 ole kerke\u00e4 suultasi, \u00e4lk\u00f6\u00f6nk\u00e4 syd\u00e4mesi kiirehtik\u00f6 lausumaan sanaa Jumalan edess\u00e4, sill\u00e4 Jumala on taivaassa ja sin\u00e4 olet maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4; sent\u00e4hden olkoot sanasi harvat.\n5:3 Sill\u00e4 paljosta ty\u00f6st\u00e4 tulee unia, ja miss\u00e4 on paljon sanoja, siin\u00e4 on tyhm\u00e4 \u00e4\u00e4ness\u00e4.\n5:4 Kun teet lupauksen Jumalalle, niin t\u00e4yt\u00e4 se viivyttelem\u00e4tt\u00e4; sill\u00e4 ei ole h\u00e4nell\u00e4 mielisuosiota tyhmiin: t\u00e4yt\u00e4, mit\u00e4 lupaat.\n5:5 On parempi, ettet lupaa, kuin ett\u00e4 lupaat etk\u00e4 t\u00e4yt\u00e4.\n5:6 \u00c4l\u00e4 anna suusi saattaa ruumistasi syynalaiseksi, \u00e4l\u00e4k\u00e4 sano Jumalan sanansaattajan edess\u00e4: \"Se oli erehdys\"; miksi pit\u00e4isi Jumalan vihastua sinun puheestasi ja turmella sinun k\u00e4ttesi ty\u00f6t?\n5:7 Sill\u00e4 paljot unet ovat pelkk\u00e4\u00e4 turhuutta; samoin paljot puheet. Mutta pelk\u00e4\u00e4 sin\u00e4 Jumalaa.\n5:8 Jos n\u00e4et k\u00f6yh\u00e4\u00e4 sorrettavan sek\u00e4 oikeutta ja vanhurskautta poljettavan maakunnassa, niin \u00e4l\u00e4 sit\u00e4 asiaa ihmettele; sill\u00e4 ylh\u00e4ist\u00e4 vartioitsee viel\u00e4 ylh\u00e4isempi, ja sit\u00e4kin ylh\u00e4isemm\u00e4t heit\u00e4 molempia.\n5:9 Ja maalle on kaikessa hy\u00f6dyksi, ett\u00e4 viljellyll\u00e4 maalla on kuningas.\n5:10 Joka rakastaa rahaa, ei saa rahaa kyll\u00e4ksens\u00e4, eik\u00e4 voittoa se, joka rakastaa tavaran paljoutta. Sekin on turhuutta.\n5:11 Omaisuuden karttuessa karttuvat sen sy\u00f6j\u00e4tkin; ja mit\u00e4 muuta etua siit\u00e4 on haltijallensa, kuin ett\u00e4 silmill\u00e4\u00e4n sen n\u00e4kee?\n5:12 Ty\u00f6ntekij\u00e4n uni on makea, s\u00f6ip\u00e4 h\u00e4n v\u00e4h\u00e4n tai paljon; mutta rikkaan ei h\u00e4nen ylt\u00e4kyll\u00e4isyytens\u00e4 salli nukkua.\n5:13 On raskas onnettomuus, jonka min\u00e4 n\u00e4in auringon alla: rikkaus, joka on s\u00e4ilytetty onnettomuudeksi haltijallensa.\n5:14 Se rikkaus katoaa onnettoman tapauksen kautta; ja jos h\u00e4nelle on syntynyt poika, ei sen k\u00e4siin j\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n.\n5:15 Niinkuin h\u00e4n tuli \u00e4itins\u00e4 kohdusta, niin on h\u00e4nen alastonna j\u00e4lleen ment\u00e4v\u00e4 pois, samoin kuin tulikin; eik\u00e4 h\u00e4n vaivann\u00e4\u00f6st\u00e4ns\u00e4 saa mit\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 veisi t\u00e4\u00e4lt\u00e4 k\u00e4dess\u00e4ns\u00e4.\n5:16 Raskas onnettomuus t\u00e4m\u00e4kin on: aivan niinkuin h\u00e4n tuli, on h\u00e4nen ment\u00e4v\u00e4; ja mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 sitten on siit\u00e4, ett\u00e4 on vaivaa n\u00e4hnyt tuulen hyv\u00e4ksi?\n5:17 My\u00f6s kuluttaa h\u00e4n kaikki p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 pimeydess\u00e4; ja surua on h\u00e4nell\u00e4 paljon, k\u00e4rsimyst\u00e4 ja mielikarvautta.\n5:18 Katso, mink\u00e4 min\u00e4 olen tullut n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, on hyv\u00e4\u00e4 ja kaunista sy\u00f6d\u00e4 ja juoda ja nauttia hyv\u00e4\u00e4 kaiken vaivann\u00e4k\u00f6ns\u00e4 ohessa, jolla ihminen itse\u00e4ns\u00e4 vaivaa auringon alla lyhyin\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4, jotka Jumala on h\u00e4nelle antanut; sill\u00e4 se on h\u00e4nen osansa.\n5:19 Sekin on Jumalan lahja, jos Jumala kenelle ihmiselle antaa rikkautta ja tavaraa ja sallii h\u00e4nen sy\u00f6d\u00e4 siit\u00e4 ja saada osansa ja iloita vaivann\u00e4k\u00f6ns\u00e4 ohessa.\n5:20 Sill\u00e4 h\u00e4n ei tule niin paljon ajatelleeksi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4, kun Jumala suostuu h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 iloon.\n6:1 On onnettomuus t\u00e4m\u00e4kin, jonka olen n\u00e4hnyt auringon alla ja joka raskaasti painaa ihmist\u00e4:\n6:2 ett\u00e4 Jumala antaa miehelle rikkautta ja tavaraa ja kunniaa, niin ettei h\u00e4nen sielultaan puutu mit\u00e4\u00e4n kaikesta siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n halajaa, mutta Jumala ei salli h\u00e4nen nauttia sit\u00e4, vaan sen nauttii vieras. Se on turhuutta ja raskas k\u00e4rsimys.\n6:3 Vaikka syntyisi miehelle sata lasta ja h\u00e4n el\u00e4isi vuosia paljon ja paljot olisivat h\u00e4nen vuottensa p\u00e4iv\u00e4t, mutta h\u00e4n ei saisi tyydytt\u00e4\u00e4 omaa haluaan omaisuudellansa eik\u00e4 saisi edes hautaustakaan, niin min\u00e4 sanon, ett\u00e4 keskoinen olisi onnellisempi kuin h\u00e4n.\n6:4 Sill\u00e4 se turhaan tulee ja pimeyteen menee, ja pimeyteen peittyy sen nimi.\n6:5 Ei se ole aurinkoa n\u00e4hnyt eik\u00e4 tuntenut. Sen lepo on parempi kuin h\u00e4nen.\n6:6 Ja vaikka h\u00e4n el\u00e4isi kaksi kertaa tuhannen vuotta, mutta ei saisi onnea n\u00e4hd\u00e4 - eik\u00f6 kuitenkin kaikki mene samaan paikkaan?\n6:7 Kaikki ihmisen vaivann\u00e4k\u00f6 tapahtuu h\u00e4nen oman suunsa hyv\u00e4ksi, ja kuitenkaan ei halu t\u00e4yty.\n6:8 Sill\u00e4 mit\u00e4 etua on viisaalla tyhm\u00e4n edell\u00e4, ja mit\u00e4 kurjalla siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n osaa oikein vaeltaa el\u00e4vitten edess\u00e4?\n6:9 Parempi silm\u00e4n n\u00e4k\u00f6 kuin halun haihattelu. T\u00e4m\u00e4kin on turhuutta ja tuulen tavoittelua.\n6:10 Mit\u00e4 olemassa on, sille on pantu nimi jo ammoin; ja edelt\u00e4 tunnettua on ollut, mit\u00e4 ihmisest\u00e4 on tuleva. Ei voi h\u00e4n riidell\u00e4 v\u00e4kev\u00e4mp\u00e4ns\u00e4 kanssa.\n6:11 Sill\u00e4 niin on: puheen paljous enent\u00e4\u00e4 turhuutta. Mit\u00e4 etua on ihmisell\u00e4 siit\u00e4?\n6:12 Sill\u00e4 kuka tiet\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on ihmiselle hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 lyhyin\u00e4, turhina p\u00e4ivin\u00e4, jotka h\u00e4n viett\u00e4\u00e4 kuin varjo; ja kuka ilmaisee ihmiselle, mit\u00e4 on tuleva h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 auringon alla?\n7:1 Hyv\u00e4 nimi on parempi kuin kallis \u00f6ljy, ja kuolinp\u00e4iv\u00e4 parempi kuin syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4.\n7:2 Parempi kuin pitotaloon on menn\u00e4 surutaloon, sill\u00e4 siin\u00e4 on kaikkien ihmisten loppu, ja elossa oleva painaa sen mieleens\u00e4.\n7:3 Suru on parempi kuin nauru, sill\u00e4 syd\u00e4melle on hyv\u00e4ksi, ett\u00e4 kasvot ovat murheelliset.\n7:4 Viisaitten syd\u00e4n on surutalossa, tyhmien syd\u00e4n ilotalossa.\n7:5 Parempi on kuulla viisaan nuhdetta, kuin olla kuulemassa tyhmien laulua;\n7:6 sill\u00e4 niinkuin orjantappurain r\u00e4tin\u00e4 padan alla, on tyhm\u00e4n nauru. Ja sekin on turhuutta.\n7:7 Sill\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4 voitto tekee viisaan hulluksi, ja lahja turmelee syd\u00e4men.\n7:8 Asian loppu on parempi kuin sen alku, ja pitk\u00e4mielinen on parempi kuin korkeamielinen.\n7:9 \u00c4lk\u00f6\u00f6n mielesi olko pikainen vihaan, sill\u00e4 viha majautuu tyhm\u00e4in poveen.\n7:10 \u00c4l\u00e4 sano: \"Mik\u00e4 siin\u00e4 on, ett\u00e4 entiset ajat olivat paremmat kuin nykyiset?\" Sill\u00e4 sit\u00e4 et viisaudesta kysy.\n7:11 Viisaus on yht\u00e4 hyv\u00e4 kuin perint\u00f6osa ja on etu niille, jotka ovat n\u00e4kem\u00e4ss\u00e4 aurinkoa.\n7:12 Sill\u00e4 viisauden varjossa on kuin rahan varjossa, mutta tieto on hy\u00f6dyllisempi: viisaus pit\u00e4\u00e4 haltijansa elossa.\n7:13 Katso Jumalan tekoja; sill\u00e4 kuka voi sen suoristaa, mink\u00e4 h\u00e4n on v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi tehnyt?\n7:14 Hyv\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ole hyvill\u00e4 mielin, ja pahana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4, ett\u00e4 toisen niinkuin toisenkin on Jumala tehnyt, koskapa ihminen ei saa mit\u00e4\u00e4n siit\u00e4, mik\u00e4 h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 tulee.\n7:15 Kaikkea olen tullut n\u00e4kem\u00e4\u00e4n turhina p\u00e4ivin\u00e4ni: on vanhurskaita, jotka hukkuvat vanhurskaudessaan, ja on jumalattomia, jotka el\u00e4v\u00e4t kauan pahuudessaan.\n7:16 \u00c4l\u00e4 ole kovin vanhurskas \u00e4l\u00e4k\u00e4 esiinny ylen viisaana: miksi tuhoaisit itsesi?\n7:17 \u00c4l\u00e4 ole kovin jumalaton, \u00e4l\u00e4k\u00e4 ole tyhm\u00e4: miksi kuolisit ennen aikaasi?\n7:18 Hyv\u00e4 on, ett\u00e4 pid\u00e4t kiinni toisesta etk\u00e4 hellit\u00e4 k\u00e4tt\u00e4si toisestakaan, sill\u00e4 Jumalaa pelk\u00e4\u00e4v\u00e4inen selvi\u00e4\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 kaikista.\n7:19 Viisaus auttaa viisasta voimakkaammin kuin kymmenen vallanpit\u00e4j\u00e4\u00e4, jotka ovat kaupungissa.\n7:20 Sill\u00e4 ei ole maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ihmist\u00e4 niin vanhurskasta, ett\u00e4 h\u00e4n tekisi vain hyv\u00e4\u00e4 eik\u00e4 tekisi synti\u00e4.\n7:21 \u00c4l\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pane mieleesi kaikkia puheita, mit\u00e4 puhutaan, ettet kuulisi palvelijasi sinua kiroilevan.\n7:22 Sill\u00e4 oma syd\u00e4mesikin tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s sin\u00e4 olet monta kertaa kiroillut muita.\n7:23 Kaiken t\u00e4m\u00e4n olen viisaudella koetellut. Min\u00e4 sanoin: \"Tahdon tulla viisaaksi\", mutta se pysyi minusta kaukana.\n7:24 Kaukana on kaiken olemus ja syv\u00e4ll\u00e4, syv\u00e4ll\u00e4; kuka voi sen l\u00f6yt\u00e4\u00e4?\n7:25 Min\u00e4 ryhdyin syd\u00e4mess\u00e4ni oppimaan, miettim\u00e4\u00e4n ja etsim\u00e4\u00e4n viisautta ja tutkistelun tuloksia, tullakseni tuntemaan jumalattomuuden typeryydeksi ja tyhmyyden mielett\u00f6myydeksi.\n7:26 Ja min\u00e4 l\u00f6ysin sen, mik\u00e4 on kuolemaa katkerampi: naisen, joka on verkko, jonka syd\u00e4n on paula ja jonka k\u00e4det ovat kahleet. Se, joka on otollinen Jumalan edess\u00e4, pelastuu h\u00e4nest\u00e4, mutta synnintekij\u00e4 h\u00e4neen takertuu.\n7:27 Katso, t\u00e4m\u00e4n min\u00e4 olen l\u00f6yt\u00e4nyt, sanoi saarnaaja, pyrkiess\u00e4ni asia asialta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n tutkistelun tulosta;\n7:28 mit\u00e4 sieluni on yh\u00e4ti etsinyt, mutta mit\u00e4 en ole l\u00f6yt\u00e4nyt, on t\u00e4m\u00e4: olen l\u00f6yt\u00e4nyt tuhannesta yhden miehen, mutta koko siit\u00e4 luvusta en ole l\u00f6yt\u00e4nyt yht\u00e4k\u00e4\u00e4n naista.\n7:29 Katso, t\u00e4m\u00e4n ainoastaan olen l\u00f6yt\u00e4nyt: ett\u00e4 Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsiv\u00e4t monia mutkia.\n8:1 Kuka on viisaan vertainen, ja kuka taitaa selitt\u00e4\u00e4 asian? Ihmisen viisaus kirkastaa h\u00e4nen kasvonsa, ja h\u00e4nen kasvojensa kovuus muuttuu.\n8:2 Min\u00e4 sanon: Ota vaari kuninkaan k\u00e4skyst\u00e4, varsinkin Jumalan kautta vannotun valan t\u00e4hden.\n8:3 \u00c4l\u00e4 ole kerke\u00e4 luopumaan h\u00e4nest\u00e4, \u00e4l\u00e4k\u00e4 asetu pahan asian puolelle, sill\u00e4 h\u00e4n tekee, mit\u00e4 vain tahtoo.\n8:4 Sill\u00e4 kuninkaan sana on voimallinen, ja kuka voi sanoa h\u00e4nelle: Mit\u00e4s teet?\n8:5 Joka k\u00e4skyn pit\u00e4\u00e4, ei tied\u00e4 pahasta asiasta; ja viisaan syd\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 ajan ja tuomion.\n8:6 Sill\u00e4 itsekullakin asialla on aikansa ja tuomionsa; ihmist\u00e4 n\u00e4et painaa raskaasti h\u00e4nen pahuutensa.\n8:7 H\u00e4n ei tied\u00e4, mit\u00e4 tuleva on; sill\u00e4 kuka ilmaisee h\u00e4nelle, miten se on tuleva?\n8:8 Ei ole ihminen tuulen valtias, niin ett\u00e4 h\u00e4n voisi sulkea tuulen, ei hallitse kukaan kuoleman p\u00e4iv\u00e4\u00e4, ei ole p\u00e4\u00e4sy\u00e4 sodasta, eik\u00e4 jumalattomuus pelasta harjoittajaansa.\n8:9 Kaiken t\u00e4m\u00e4n min\u00e4 tulin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, kun k\u00e4\u00e4nsin syd\u00e4meni tarkkaamaan kaikkea, mit\u00e4 auringon alla tapahtuu aikana, jolloin ihminen vallitsee toista ihmist\u00e4 h\u00e4nen onnettomuudekseen.\n8:10 Sitten min\u00e4 n\u00e4in, kuinka jumalattomat haudattiin ja meniv\u00e4t lepoon, mutta ne, jotka olivat oikein tehneet, saivat l\u00e4hte\u00e4 pois pyh\u00e4st\u00e4 paikasta ja joutuivat unhotuksiin kaupungissa. Sekin on turhuus.\n8:11 Milloin pahan teon tuomio ei tule pian, saavat ihmislapset rohkeutta tehd\u00e4 pahaa,\n8:12 koskapa syntinen saa tehd\u00e4 pahaa sata kertaa ja el\u00e4\u00e4 kauan; tosin min\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 Jumalaa pelk\u00e4\u00e4v\u00e4isille k\u00e4y hyvin, sent\u00e4hden ett\u00e4 he h\u00e4nt\u00e4 pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t,\n8:13 mutta ett\u00e4 jumalattomalle ei k\u00e4y hyvin eik\u00e4 h\u00e4n saa jatkaa p\u00e4ivi\u00e4\u00e4n pitkiksi kuin varjo, sent\u00e4hden ettei h\u00e4n pelk\u00e4\u00e4 Jumalaa.\n8:14 On turhuutta sekin, mit\u00e4 tapahtuu maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun vanhurskaita on, joiden k\u00e4y, niinkuin olisivat jumalattomain tekoja tehneet, ja jumalattomia on, joiden k\u00e4y, niinkuin olisivat vanhurskaitten tekoja tehneet. Min\u00e4 sanoin: sekin on turhuutta.\n8:15 Ja min\u00e4 ylistin iloa, koska ei ihmisell\u00e4 auringon alla ole mit\u00e4\u00e4n parempaa kuin sy\u00f6d\u00e4 ja juoda ja olla iloinen; se seuraa h\u00e4nt\u00e4 h\u00e4nen vaivann\u00e4k\u00f6ns\u00e4 ohessa h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4, jotka Jumala on antanut h\u00e4nelle auringon alla.\n8:16 Kun min\u00e4 k\u00e4\u00e4nsin syd\u00e4meni oppimaan viisautta ja katsomaan ty\u00f6t\u00e4, jota tehd\u00e4\u00e4n maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 saamatta untakaan silmiin p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 tai y\u00f6ll\u00e4,\n8:17 niin min\u00e4 tulin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n kaikista Jumalan teoista, ett\u00e4 ihminen ei voi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 tapahtuu auringon alla; sill\u00e4 ihminen saa kyll\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 vaivaa etsiess\u00e4\u00e4n, mutta ei h\u00e4n k\u00e4sit\u00e4. Ja jos viisas luuleekin tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4, ei h\u00e4n kuitenkaan voi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4.\n9:1 Niin min\u00e4 painoin mieleeni kaiken t\u00e4m\u00e4n ja pyrin saamaan kaikkea t\u00e4t\u00e4 selville, kuinka n\u00e4et vanhurskaat ja viisaat ja heid\u00e4n tekonsa ovat Jumalan k\u00e4dess\u00e4. Ei rakkauskaan eik\u00e4 viha ole ihmisen tiedett\u00e4viss\u00e4; kaikkea voi h\u00e4nell\u00e4 olla edess\u00e4.\n9:2 Kaikkea voi tapahtua kaikille. Sama kohtalo on vanhurskaalla ja jumalattomalla, hyv\u00e4ll\u00e4, puhtaalla ja saastaisella, uhraajalla ja uhraamattomalla; hyv\u00e4n k\u00e4y niinkuin syntisenkin, vannojan niinkuin valaa pelk\u00e4\u00e4v\u00e4nkin.\n9:3 Se on onnettomuus kaikessa, mit\u00e4 tapahtuu auringon alla, ett\u00e4 kaikilla on sama kohtalo, ja my\u00f6s se, ett\u00e4 ihmislasten syd\u00e4n on t\u00e4ynn\u00e4 pahaa ja ett\u00e4 mielett\u00f6myys on heill\u00e4 syd\u00e4mess\u00e4 heid\u00e4n elinaikansa; ja senj\u00e4lkeen - vainajien tyk\u00f6!\n9:4 Onhan sill\u00e4, jonka viel\u00e4 on suotu olla kaikkien el\u00e4v\u00e4in seurassa, toivoa. Sill\u00e4 el\u00e4v\u00e4 koira on parempi kuin kuollut leijona.\n9:5 Sill\u00e4 el\u00e4v\u00e4t tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 heid\u00e4n on kuoltava, mutta kuolleet eiv\u00e4t tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 heill\u00e4 ole paikkaa, vaan heid\u00e4n muistonsa on unhotettu.\n9:6 My\u00f6s heid\u00e4n rakkautensa, vihansa ja intohimonsa on jo aikoja mennyt, eik\u00e4 heill\u00e4 ole milloinkaan en\u00e4\u00e4 osaa miss\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 tapahtuu auringon alla.\n9:7 Tule siis, sy\u00f6 leip\u00e4si ilolla ja juo viinisi hyvill\u00e4 mielin, sill\u00e4 jo aikaa on Jumala hyv\u00e4ksynyt nuo tekosi.\n9:8 Vaatteesi olkoot aina valkeat, ja \u00f6ljy \u00e4lk\u00f6\u00f6n puuttuko p\u00e4\u00e4st\u00e4si.\n9:9 Nauti el\u00e4m\u00e4\u00e4 vaimon kanssa, jota rakastat, kaikkina turhan el\u00e4m\u00e4si p\u00e4ivin\u00e4, jotka Jumala on sinulle antanut auringon alla - kaikkina turhina p\u00e4ivin\u00e4si, sill\u00e4 se on sinun osasi el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja vaivann\u00e4\u00f6ss\u00e4si, jolla vaivaat itse\u00e4si auringon alla.\n9:10 Tee kaikki, mit\u00e4 voimallasi tehdyksi saat, sill\u00e4 ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eik\u00e4 viisautta tuonelassa, jonne olet menev\u00e4.\n9:11 Taas min\u00e4 tulin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n auringon alla, ett\u00e4 ei ole juoksu nopsain vallassa, ei sota urhojen, ei leip\u00e4 viisaitten, ei rikkaus ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4isten eik\u00e4 suosio taitavain vallassa, vaan aika ja kohtalo kohtaa kaikkia.\n9:12 Sill\u00e4 ei ihminen tied\u00e4 aikaansa, niinkuin eiv\u00e4t kalatkaan, jotka tarttuvat pahaan verkkoon, eiv\u00e4tk\u00e4 linnut, jotka k\u00e4yv\u00e4t kiinni paulaan; niinkuin ne, niin pyydystet\u00e4\u00e4n ihmislapsetkin pahana aikana, joka yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 heid\u00e4t \u00e4kisti.\n9:13 T\u00e4m\u00e4nkin min\u00e4 tulin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n viisaudeksi auringon alla, ja se oli minusta suuri:\n9:14 Oli pieni kaupunki ja siin\u00e4 miehi\u00e4 v\u00e4h\u00e4n. Ja suuri kuningas tuli sit\u00e4 vastaan, saarsi sen ja rakensi sit\u00e4 vastaan suuria piiritystorneja.\n9:15 Mutta siell\u00e4 oli k\u00f6yh\u00e4, viisas mies, ja h\u00e4n pelasti kaupungin viisaudellaan. Mutta ei kukaan ihminen muistanut sit\u00e4 k\u00f6yh\u00e4\u00e4 miest\u00e4.\n9:16 Niin min\u00e4 sanoin: Viisaus on parempi kuin voima, mutta k\u00f6yh\u00e4n viisautta halveksitaan, eik\u00e4 h\u00e4nen sanojansa kuulla.\n9:17 Viisaitten sanat, hiljaisuudessa kuullut, ovat paremmat kuin tyhm\u00e4in p\u00e4\u00e4miehen huuto.\n9:18 Viisaus on parempi kuin sota-aseet, mutta yksi ainoa syntinen saattaa hukkaan paljon hyv\u00e4\u00e4.\n10:1 Myrkkyk\u00e4rp\u00e4set saavat haisemaan ja k\u00e4ym\u00e4\u00e4n voiteentekij\u00e4n voiteen. Pieni tyhmyys painaa enemm\u00e4n kuin viisaus ja kunnia.\n10:2 Viisaan syd\u00e4n vet\u00e4\u00e4 oikealle, tyhm\u00e4n vasemmalle.\n10:3 Tiet\u00e4 k\u00e4ydess\u00e4kin puuttuu tyhm\u00e4lt\u00e4 mielt\u00e4: jokaiselle h\u00e4n ilmaisee olevansa tyhm\u00e4.\n10:4 Jos hallitsijassa nousee viha sinua kohtaan, niin \u00e4l\u00e4 j\u00e4t\u00e4 paikkaasi; sill\u00e4 s\u00e4vyisyys pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 suurista synneist\u00e4.\n10:5 On onnettomuus se, mink\u00e4 olen n\u00e4hnyt auringon alla, vallanpit\u00e4j\u00e4st\u00e4 l\u00e4htenyt erehdys:\n10:6 tyhmyys asetetaan arvon korkeuksiin, ja rikkaat saavat istua alhaalla.\n10:7 Min\u00e4 olen n\u00e4hnyt palvelijat hevosten sel\u00e4ss\u00e4 ja ruhtinaat k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 kuin palvelijat maassa.\n10:8 Joka kuopan kaivaa, se siihen putoaa; joka muuria purkaa, sit\u00e4 puree k\u00e4\u00e4rme.\n10:9 Joka kivi\u00e4 louhii, se niihin loukkaantuu; joka puita halkoo, se joutuu siin\u00e4 vaaraan.\n10:10 Jos rauta on tylsynyt eik\u00e4 ter\u00e4nsuuta tahkota, t\u00e4ytyy ponnistaa voimia; mutta hy\u00f6dyllinen kuntoonpano on viisautta.\n10:11 Jos k\u00e4\u00e4rme puree silloin, kun sit\u00e4 ei ole lumottu, ei lumoojalla ole hy\u00f6ty\u00e4 taidostaan.\n10:12 Sanat viisaan suusta saavat suosiota, mutta tyhm\u00e4n nielev\u00e4t h\u00e4nen omat huulensa.\n10:13 H\u00e4nen suunsa sanain alku on tyhmyytt\u00e4, ja h\u00e4nen puheensa loppu pahaa mielett\u00f6myytt\u00e4.\n10:14 Tyhm\u00e4 puhuu paljon; mutta ihminen ei tied\u00e4, mit\u00e4 tuleva on. Ja kuka ilmaisee h\u00e4nelle, mit\u00e4 h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 tulee?\n10:15 Oma vaivann\u00e4k\u00f6 v\u00e4sytt\u00e4\u00e4 tyhm\u00e4n, joka ei osaa kaupunkiinkaan kulkea.\n10:16 Voi sinua, maa, jolla on kuninkaana poikanen ja jonka ruhtinaat jo aamulla aterioita pit\u00e4v\u00e4t!\n10:17 Onnellinen sin\u00e4, maa, jolla on jalosukuinen kuningas ja jonka ruhtinaat pit\u00e4v\u00e4t aterioita oikeaan aikaan, miehekk\u00e4\u00e4sti eik\u00e4 juopotellen!\n10:18 Miss\u00e4 laiskuus on, siin\u00e4 vuoliaiset vaipuvat; ja miss\u00e4 k\u00e4det velttoina riippuvat, tippuu huoneeseen vett\u00e4.\n10:19 Hauskuudeksi ateria laitetaan, ja viini ilahuttaa el\u00e4m\u00e4n; mutta raha kaiken hankkii.\n10:20 \u00c4l\u00e4 ajatuksissasikaan kiroile kuningasta, \u00e4l\u00e4k\u00e4 makuukammiossasikaan kiroile rikasta, sill\u00e4 taivaan linnut kuljettavat sinun \u00e4\u00e4nesi ja siivelliset ilmaisevat sinun sanasi.\n11:1 L\u00e4het\u00e4 leip\u00e4si vetten yli, sill\u00e4 ajan pitk\u00e4\u00e4n sin\u00e4 saat sen j\u00e4lleen.\n11:2 Anna osa seitsem\u00e4lle, kahdeksallekin, sill\u00e4 et tied\u00e4, mit\u00e4 onnettomuutta voi tulla maahan.\n11:3 Jos pilvet tulevat t\u00e4yteen sadetta, valavat ne sen maahan. Ja jos puu kaatuu etel\u00e4\u00e4 kohti tai pohjoista, niin mihin paikkaan puu kaatui, siihen se j\u00e4\u00e4.\n11:4 Joka tuulta tarkkaa, ei kylv\u00e4; ja joka pilvi\u00e4 p\u00e4lyy, ei leikkaa.\n11:5 Niinkuin et tied\u00e4 tuulen teit\u00e4 etk\u00e4 luitten rakentumista raskaana olevan kohdussa, niin et my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tied\u00e4 Jumalan tekoja, h\u00e4nen, joka kaikki tekee.\n11:6 Kylv\u00e4 siemenesi aamulla \u00e4l\u00e4k\u00e4 hellit\u00e4 k\u00e4tt\u00e4si ehtoollakaan; sill\u00e4 et tied\u00e4, tuoko onnistuu vai t\u00e4m\u00e4 vai onko kumpikin yht\u00e4 hyv\u00e4.\n11:7 Suloinen on valo, ja silmille tekee hyv\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 aurinkoa.\n11:8 Niin, jos ihminen el\u00e4\u00e4 vuosia paljonkin, iloitkoon h\u00e4n niist\u00e4 kaikista, mutta muistakoon pimeit\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4, sill\u00e4 niit\u00e4 tulee paljon. Kaikki, mik\u00e4 tulee, on turhuutta.\n11:9 Iloitse, nuorukainen, nuoruudessasi, ja syd\u00e4mesi ilahuttakoon sinua nuoruusik\u00e4si p\u00e4ivin\u00e4. Vaella syd\u00e4mesi teit\u00e4 ja silmiesi halun mukaan; mutta tied\u00e4: Jumala tuo sinut tuomiolle kaikesta t\u00e4st\u00e4.\n11:10 Karkoita suru syd\u00e4mest\u00e4si ja torju k\u00e4rsimys ruumiistasi, sill\u00e4 nuoruus ja aamurusko ovat turhuutta.\n12:1 Ja muista Luojaasi nuoruudessasi, ennenkuin pahat p\u00e4iv\u00e4t tulevat ja joutuvat ne vuodet, joista olet sanova:\n12:2 \"N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t minua miellyt\u00e4\"; ennenkuin pimenee aurinko, p\u00e4iv\u00e4nvalo, kuu ja t\u00e4hdet, ja pilvet palajavat sateen j\u00e4lkeenkin -\n12:3 jolloin huoneen vartijat vapisevat ja voiman miehet k\u00e4yv\u00e4t koukkuisiksi ja jauhajanaiset ovat joutilaina, kun ovat menneet v\u00e4hiin, ja akkunoista-kurkistelijat j\u00e4\u00e4v\u00e4t pime\u00e4\u00e4n,\n12:4 ja kadulle viev\u00e4t ovet sulkeutuvat ja myllyn \u00e4\u00e4ni heikkenee ja noustaan linnun lauluun ja kaikki laulun tytt\u00e4ret hiljentyv\u00e4t;\n12:5 my\u00f6s pelj\u00e4t\u00e4\u00e4n m\u00e4ki\u00e4, ja tiell\u00e4 on kauhuja, ja mantelipuu kukkii, ja hein\u00e4sirkka kulkee kankeasti, ja kapriisinnuppu on tehoton; sill\u00e4 ihminen menee iankaikkiseen majaansa, ja valittajat kiertelev\u00e4t kaduilla\n12:6 ennenkuin hopealanka katkeaa ja kultamalja s\u00e4rkyy ja vesiastia rikkoutuu l\u00e4hteell\u00e4 ja ammennuspy\u00f6r\u00e4 s\u00e4rkyneen\u00e4 putoaa kaivoon.\n12:7 Ja tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tyk\u00f6, joka sen on antanutkin.\n12:8 Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja; kaikki on turhuutta!\n12:9 Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 saarnaaja oli viisas, h\u00e4n my\u00f6s opetti kansalle tietoa, punnitsi, harkitsi ja sommitteli sananlaskuja paljon.\n12:10 Saarnaaja koki l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kelvollisia sanoja, oikeassa mieless\u00e4 kirjoitettuja, totuuden sanoja.\n12:11 Viisaitten sanat ovat kuin tutkaimet ja kootut lauseet kuin isketyt naulat; ne ovat saman Paimenen antamia.\n12:12 Ja viel\u00e4 n\u00e4iden lis\u00e4ksi: Poikani, ota varoituksesta vaari; paljolla kirjaintekemisell\u00e4 ei ole loppua, ja paljo tutkistelu v\u00e4sytt\u00e4\u00e4 ruumiin.\n12:13 Loppusana kaikesta, mit\u00e4 on kuultu, on t\u00e4m\u00e4: Pelk\u00e4\u00e4 Jumalaa ja pid\u00e4 h\u00e4nen k\u00e4skyns\u00e4, sill\u00e4 niin tulee jokaisen ihmisen tehd\u00e4.\n12:14 Sill\u00e4 Jumala tuo kaikki teot tuomiolle, joka kohtaa kaikkea salassa olevaa, olkoon se hyv\u00e4\u00e4 tai pahaa.","title":"Finnish Bible: Ecclesiastes","type":"page"}