{"collection":"Bible & Christianity","html_url":"https://unchartedknowledge.5gfusion.net/browse/bib/wb/fin/joe.htm","path":"bib/wb/fin/joe.htm","source_url":"https://sacred-texts.com/bib/wb/fin/joe.htm","text":"1:1 T\u00e4m\u00e4 on Herran sana, joka tapahtui Joelille Petuelin pojalle.\n1:2 Kuulkaat t\u00e4t\u00e4 vanhimmat, ja ottakaat korviinne kaikki maan asuvaiset; onko t\u00e4m\u00e4 teid\u00e4n eli teid\u00e4n is\u00e4inne aikana tapahtunut.\n1:3 Sanokaat siit\u00e4 teid\u00e4n lapsillenne, ja antakaat teid\u00e4n lastenne sit\u00e4 lapsillensa sanoa, ja nekin lapset muille j\u00e4lkeentulevaisillensa.\n1:4 Mit\u00e4 ruohomato j\u00e4tt\u00e4\u00e4, sen hein\u00e4sirkka sy\u00f6, ja mit\u00e4 hein\u00e4sirkka j\u00e4tt\u00e4\u00e4, sen lehtimato sy\u00f6, ja mit\u00e4 lehtimato j\u00e4tt\u00e4\u00e4, sen jyv\u00e4mato sy\u00f6.\n1:5 Her\u00e4tk\u00e4\u00e4t juopuneet, ja itkek\u00e4\u00e4t ja ulvokaat kaikki viinan juomarit nuoren viinan t\u00e4hden; sill\u00e4 se on temmattu pois teid\u00e4n suustanne.\n1:6 Sill\u00e4 v\u00e4kev\u00e4 kansa menee pois minun maani p\u00e4\u00e4lle, joka on lukematoin; h\u00e4nen hampaansa ovat niinkuin jalopeuran hampaat, ja sy\u00f6m\u00e4hampaat niinkuin julmalla jalopeuralla.\n1:7 He h\u00e4vittiv\u00e4t minun viinam\u00e4keni, ja minun fikunapuuni kaivoivat, kuorivat ja heittiv\u00e4t pois, ett\u00e4 sen oksat valkiana ovat.\n1:8 Valita niinkuin neitsyt, joka s\u00e4kin yllens\u00e4 pukee nuoruutensa ylj\u00e4n t\u00e4hden.\n1:9 Sill\u00e4 ruokauhri ja juomauhri on pois Herran huoneesta; ja papit Herran huoneesta; ja papit Herran palveliat murehtivat.\n1:10 Pelto on h\u00e4vitetty, maa on murheissansa, ett\u00e4 jyv\u00e4t ovat turmellut, viina on kuivunut pois, ja \u00f6ljy puuttunut.\n1:11 Peltomiehet katsovat huonosti, ja viinam\u00e4en miehet parkuvat nisuin ja ohrain t\u00e4hden, ettei vainiossa ole mit\u00e4\u00e4n tuloa.\n1:12 Viinapuu kuivettui ja fikunapuu on lahonnut; granatipuu, palmupuu, omenapuu ja kaikki kedon puut ovat kuivettuneet; sill\u00e4 ihmisten riemu on surkeudeksi tullut.\n1:13 Sonnustakaat teit\u00e4nne ja valittakaat, te papit! parkukaat, te alttarin palveliat, menk\u00e4\u00e4t (templiin), ja lev\u00e4tk\u00e4\u00e4t, te minun Jumalani palveliat, s\u00e4keiss\u00e4 oli y\u00f6t\u00e4; sill\u00e4 ruokauhri ja juomauhri on pois teid\u00e4n Jumalanne huoneesta.\n1:14 Pyhitt\u00e4k\u00e4\u00e4t paasto, kutsukaat seurakunta kokoon, ja kootkaat vanhimmat, ja kaikki maakunnan asuvaiset, Herran teid\u00e4n Jumalanne huoneesen, ja huutakaat Herran tyk\u00f6:\n1:15 Voi, voi sit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4! sill\u00e4 Herran p\u00e4iv\u00e4 on juuri l\u00e4sn\u00e4, ja tulee niinkuin kadotus Kaikkivaltiaalta.\n1:16 Eik\u00f6 ruoka oteta pois meid\u00e4n silm\u00e4imme edest\u00e4, ja meid\u00e4n Jumalamme huoneesta ilo ja riemu?\n1:17 Siemenet m\u00e4t\u00e4niv\u00e4t maassa, jyv\u00e4aitat ovat h\u00e4vitetyt, riihet ovat hajoitetut; sill\u00e4 elo on kuivunut pois.\n1:18 Voi, kuinka karja huokaa, ja laumat ammuvat! ettei heill\u00e4 ole laidunta, ja lammaslaumat n\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t.\n1:19 Herra, sinun tyk\u00f6s min\u00e4 huudan, ett\u00e4 kulo on polttanut laitumet korvessa, ja liekki on kaikki puut vainiossa sytytt\u00e4nyt.\n1:20 Mets\u00e4n el\u00e4imet my\u00f6s sinun tyk\u00f6s huutavat, ett\u00e4 vesi-ojat kuivuneet ovat, ja ett\u00e4 kulo on polttanut laitumet korvessa.\n2:1 Soittakaat basunalla Zionissa, huutakaat minun pyh\u00e4ll\u00e4 vuorellani, vaviskaat kaikki maan asuvaiset; sill\u00e4 Herran p\u00e4iv\u00e4 tulee ja on l\u00e4sn\u00e4:\n2:2 Pimi\u00e4 p\u00e4iv\u00e4, synki\u00e4 p\u00e4iv\u00e4, sumuinen p\u00e4iv\u00e4 ja utuinen p\u00e4iv\u00e4; niinkuin aamurusko itsens\u00e4 levitt\u00e4\u00e4 vuorten ylitse; suuri ja v\u00e4kev\u00e4 kansa, jonka kaltaista ei ik\u00e4n\u00e4 ole ollut, eik\u00e4 vasta tule ijankaikkiseen aikaan.\n2:3 H\u00e4nen edell\u00e4ns\u00e4 k\u00e4y kuluttavainen tuli, ja h\u00e4nen j\u00e4liss\u00e4ns\u00e4 polttavainen liekki. Maa on h\u00e4nen edess\u00e4ns\u00e4 niinkuin Edenin puutarha, mutta h\u00e4nen j\u00e4liss\u00e4ns\u00e4 niinkuin autio er\u00e4maa, ja ei pid\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4sem\u00e4n h\u00e4nelt\u00e4 pois.\n2:4 H\u00e4nen muotonsa on niinkuin hevosten muoto; ja he karkaavat niinkuin ratsasmiehet.\n2:5 He hypp\u00e4\u00e4v\u00e4t ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 vuorten kukkuloilla niinkuin rattaat kitisev\u00e4t, niinkuin liekki korsissa kihisis; niinkuin v\u00e4kev\u00e4 kansa, joka sotaan on hankittu.\n2:6 Kansat pit\u00e4\u00e4 h\u00e4nen edess\u00e4ns\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stym\u00e4n, ett\u00e4 kaikki kasvot valjuksi muuttuvat.\n2:7 He juoksevat niinkuin uljaat, ja karkaavat muurien ylitse niinkuin sotamiehet; ja kukin k\u00e4y kohdastansa edes, ja ei poikkee ulos tiest\u00e4ns\u00e4.\n2:8 Ei est\u00e4 kenk\u00e4\u00e4n kumppaniansa, vaan kukin matkustaa asetuksessansa; ja kuin he sota-aseiden v\u00e4list\u00e4 tunkevat sis\u00e4lle, niin ei heit\u00e4 haavoiteta.\n2:9 He ajelevat ymp\u00e4ri kaupungissa, ja muurien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 juoksevat, ja kiipeev\u00e4t huoneisiin, ja tulevat akkunoista sis\u00e4lle, niinkuin varas.\n2:10 H\u00e4nen edess\u00e4ns\u00e4 vapisee maa, ja taivas v\u00e4risee: aurinko ja kuu pimenev\u00e4t, ja t\u00e4hdet peitt\u00e4v\u00e4t valkeutensa.\n2:11 Sill\u00e4 Herra on paneva jylin\u00e4ns\u00e4 h\u00e4nen sotav\u00e4kens\u00e4 edell\u00e4; sill\u00e4 h\u00e4nen sotav\u00e4kens\u00e4 on sangen suuri ja v\u00e4kev\u00e4, joka h\u00e4nen k\u00e4skyns\u00e4 toimittaa; sill\u00e4 Herran p\u00e4iv\u00e4 on suuri ja sangen hirmuinen, kuka sit\u00e4 voi k\u00e4rsi\u00e4?\n2:12 Niin sanoo nyt Herra: k\u00e4\u00e4ntyk\u00e4\u00e4t kaikesta syd\u00e4mest\u00e4nne minun tyk\u00f6ni, paastolla, itkulla ja murheella.\n2:13 Leikatkaat teid\u00e4n syd\u00e4menne, ja \u00e4lk\u00e4\u00e4t teid\u00e4n vaatteitannne, ja palatkaat Herran teid\u00e4n Jumalanne tyk\u00f6; sill\u00e4 h\u00e4n on armollinen ja laupias, pitk\u00e4mielinen ja suuresta hyvyydest\u00e4, ja katuu rangaistusta.\n2:14 Kukaties h\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyy ja katuu, ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkeens\u00e4 siunauksen, ruokauhrin ja juomauhrin Herralle teid\u00e4n Jumalallenne.\n2:15 Soittakaat basunalla Zionissa, pyhitt\u00e4k\u00e4\u00e4t paasto, kutsukaat seurakunta kokoon.\n2:16 Kootkaat kansa, pyhitt\u00e4k\u00e4\u00e4t kokous, kutsukaat yhteen vanhimmat, saattakaat yhteen nuorukaiset ja imev\u00e4iset; ylk\u00e4 l\u00e4htek\u00e4\u00e4n kammiostansa, ja morsian makaushuoneestansa.\n2:17 Papit, Herran palveliat, itkek\u00e4\u00e4n esihuoneen ja alttarin v\u00e4lill\u00e4, ja sanokaan: armahda, Herra, sinun kansaas, ja \u00e4l\u00e4 laske sinun perikuntaas pilkkaan, niin ettei pakanat saisi valtaa heid\u00e4n p\u00e4\u00e4llens\u00e4! miksi pit\u00e4is sanottaman kansain seassa: kussa on nyt heid\u00e4n Jumalansa?\n2:18 Niin Herralla on kiivaus maastansa; ja h\u00e4n armahtaa kansaansa.\n2:19 Ja Herra vastaa ja sanoo kansallensa: katso, min\u00e4 l\u00e4hetin teille jyvi\u00e4, viinaa ja \u00f6ljy\u00e4, ett\u00e4 teill\u00e4 piti niist\u00e4 kyll\u00e4 oleman; ja en salli teit\u00e4 en\u00e4\u00e4n h\u00e4pi\u00e4\u00e4n tulla pakanain sekaan.\n2:20 Ja tahdon sen, joka pohjoisesta tullut on, teilt\u00e4 kauvas saattaa, ja ajaa h\u00e4nen pois korkiaan ja h\u00e4vitettyyn maahan, h\u00e4nen kasvonsa it\u00e4ist\u00e4 merta p\u00e4in, ja h\u00e4nen lopppunsa \u00e4\u00e4rim\u00e4isen meren puoleen; ja h\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 m\u00e4t\u00e4nem\u00e4n ja haiseman; sill\u00e4 h\u00e4n on suuria tehnyt.\n2:21 \u00c4l\u00e4 pelk\u00e4\u00e4, sin\u00e4 maa, vaan iloise ja riemuitse; sill\u00e4 Herra taitaa my\u00f6s suuria tehd\u00e4.\n2:22 \u00c4lk\u00e4\u00e4t pelj\u00e4tk\u00f6, te pedot kedolla; sill\u00e4 laitumet korvessa pit\u00e4\u00e4 viheri\u00f6itsem\u00e4n, ja puut hedelm\u00e4ns\u00e4 kantaman, fikunapuut ja viinapuut kyll\u00e4 hedelm\u00f6itsem\u00e4n.\n2:23 Ja te, Zionin lapset, iloitkaat ja riemuitkaat Herrassa teid\u00e4n Jumalassanne, joka teille antaa vanhurskauden opettajan, ja laskee alas teille aamu- ja ehtoosateen niinkuin ennenkin;\n2:24 Ett\u00e4 aitat jyvi\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 olisivat, ja kuurnat nuoresta viinasta ja \u00f6ljyst\u00e4 ylitse vuotaisivat.\n2:25 Ja min\u00e4 saatan teille j\u00e4lleen ne vuodet, jotka hein\u00e4sirkka, lehtimato, jyv\u00e4mato ja ruohomato s\u00f6i; se minun suuri sotav\u00e4keni, jonka min\u00e4 teid\u00e4n sekaanne l\u00e4hetin;\n2:26 Ett\u00e4 teid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 sy\u00f6m\u00e4n ja ravituksi tuleman, ja ylist\u00e4m\u00e4n Herran teid\u00e4n Jumalanne nime\u00e4, joka teid\u00e4n seassanne on ihmeit\u00e4 tehnyt; ja ei minun kansani pid\u00e4 ik\u00e4n\u00e4 h\u00e4pi\u00e4\u00e4n tuleman.\n2:27 Ja teid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4n, ett\u00e4 min\u00e4 olen Israelin keskell\u00e4, ja ett\u00e4 min\u00e4 olen Herra teid\u00e4n Jumalanne ja ei kenk\u00e4\u00e4n muu; eik\u00e4 minun kansani pid\u00e4 ik\u00e4n\u00e4 h\u00e4pi\u00e4\u00e4n tuleman.\n2:28 Ja sitte pit\u00e4\u00e4 tapahtuman, ett\u00e4 min\u00e4 tahdon vuodattaa minun Henkeni kaiken lihan p\u00e4\u00e4lle; ja teid\u00e4n poikanne ja tytt\u00e4renne pit\u00e4\u00e4 ennustaman, teid\u00e4n vanhimpanne pit\u00e4\u00e4 unia uneksuman, ja teid\u00e4n nuorukaisenne pit\u00e4\u00e4 n\u00e4kyj\u00e4 n\u00e4kem\u00e4n.\n2:29 Ja my\u00f6s niin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 tahdon min\u00e4 palveliain ja piikain p\u00e4\u00e4lle vuodattaa minun Henkeni.\n2:30 Ja tahdon antaa tapahtua tunnust\u00e4hdet taivaassa ja maassa, veren, tulen ja savun suitsun.\n2:31 Auringon pit\u00e4\u00e4 muuttuman pimi\u00e4ksi, ja kuun vereksi; ennenkuin se suuri ja hirmuinen Herran p\u00e4iv\u00e4 tulee.\n2:32 Ja on tapahtuva, ett\u00e4 jokainen, joka Herran nime\u00e4 avuksensa huutaa, se tulee autuaaksi; sill\u00e4 Zionin vuorella ja Jerusalemissa on vapaus oleva, niinkuin Herra on luvannut, ja j\u00e4\u00e4neiden tyk\u00f6n\u00e4, jotka Herra kutsuva on.\n3:1 Sill\u00e4 katso, niin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 ja sill\u00e4 ajalla, kuin min\u00e4 Juudan ja Jerusalemin vankiuden palautan,\n3:2 Tahdon min\u00e4 koota kaikki pakanat, ja vied\u00e4 heit\u00e4 alas Josaphatin laaksoon; ja tahdon siell\u00e4 heid\u00e4n kanssansa riidell\u00e4, minun kansani ja minun perimiseni Israelin t\u00e4hden, jonka he pakanain sekaan hajoittivat, ja jakoivat minun maani itsellens\u00e4,\n3:3 Ja ovat minun kansastani arpaa heitt\u00e4neet; ja ovat pojan porton edest\u00e4 antaneet, ja piian myyneet viinan edest\u00e4, ja sen juoneet.\n3:4 Mit\u00e4 my\u00f6s minun on teid\u00e4n kanssanne, te Tyrosta ja Zidonista, ja te kaikki Philistealaisten rajat? vai tahdotteko te minulle kaiketi kostaa? Jos te minulle tahdotte kostaa, niin min\u00e4 tahdon sen \u00e4kisti ja pian kostaa teid\u00e4n p\u00e4\u00e4nne p\u00e4\u00e4lle.\n3:5 Sill\u00e4 te olette minun hopiani ja kultani ottaneet, ja minun kauniit kappaleeni teid\u00e4n kirkkoihinne vieneet;\n3:6 Ja myyneet Juudan ja Jerusalemin lapset Grekil\u00e4isille, heit\u00e4 kauvas heid\u00e4n rajoistansa saattaaksenne.\n3:7 Katso, min\u00e4 tahdon heid\u00e4t sielt\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4, johonka te heid\u00e4t myyneet olette; ja tahdon sen kostaa teid\u00e4n p\u00e4\u00e4nne p\u00e4\u00e4lle;\n3:8 Ja tahdon myyd\u00e4 j\u00e4lleen teid\u00e4n poikanne ja tytt\u00e4renne Juudan lasten kautta; ne pit\u00e4\u00e4 heid\u00e4t rikkaasen Arabiaan, kaukaisen maan kansalle myym\u00e4n; sill\u00e4 Herra on sen puhunut.\n3:9 Julistakaat n\u00e4it\u00e4 pakanain seassa, pyhitt\u00e4k\u00e4\u00e4t sota, her\u00e4tt\u00e4k\u00e4\u00e4t v\u00e4kev\u00e4t, k\u00e4yk\u00f6\u00f6n edes, ja menk\u00f6\u00f6n yl\u00f6s kaikki sotav\u00e4ki.\n3:10 Tehk\u00e4\u00e4t vannanne miekoiksi ja viikahteenne keih\u00e4iksi. Ja joka heikko on, se sanokaan: min\u00e4 olen v\u00e4kev\u00e4.\n3:11 Kootkaat teit\u00e4nne, ja tulkaat t\u00e4nne kaikki pakanat ymp\u00e4rist\u00f6lt\u00e4, ja kootkaat teit\u00e4nne; anna, Herra, sinun v\u00e4kev\u00e4t sinne astua alas.\n3:12 Nouskaat pakanat ja menk\u00e4\u00e4t yl\u00f6s Josaphatin laaksoon; sill\u00e4 min\u00e4 tahdon siell\u00e4 istua, ja tuomita kaikki pakanat ymp\u00e4rist\u00f6lt\u00e4.\n3:13 Sivaltakaat viikahteella, sill\u00e4 elo on kyps\u00e4; tulkaat ja astukaat alas; sill\u00e4 kuurnat ovat t\u00e4ydet, ja kuurna-astiat kuohuvat; sill\u00e4 heid\u00e4n pahuutensa on suuri.\n3:14 Paljo kansaa pit\u00e4\u00e4 oleman ymp\u00e4rill\u00e4 joka paikassa Tuomiolaaksossa; sill\u00e4 Herran p\u00e4iv\u00e4 on l\u00e4sn\u00e4 Tuomiolaaksossa.\n3:15 Aurinko ja kuu pimenev\u00e4t, ja t\u00e4hdet peitt\u00e4v\u00e4t valkeutensa.\n3:16 Ja Herra on Zionista kiljuva, ja antaa kuulla \u00e4\u00e4nens\u00e4 Jerusalemista, ett\u00e4 taivaan ja maan pit\u00e4\u00e4 vapiseman. Mutta Herra on kansansa turva, ja linna Israelin lapsille.\n3:17 Ja teid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4n, ett\u00e4 min\u00e4 Herra teid\u00e4n Jumalanne asun Zionissa minun pyh\u00e4ll\u00e4 vuorellani; silloin on Jerusalem pyh\u00e4ksi tuleva, ja ei pid\u00e4 muukalaisen k\u00e4ym\u00e4n en\u00e4\u00e4n sen l\u00e4vitse.\n3:18 Sill\u00e4 ajalla pit\u00e4\u00e4 vuoret makiaa viinaa tiukkuman, ja kukkulat rieskaa vuotaman, ja kaikki Juudan ojat pit\u00e4\u00e4 vett\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 oleman; ja l\u00e4hde pit\u00e4\u00e4 Herran huoneessa k\u00e4ym\u00e4n, ja Sittimin ojaan juokseman.\n3:19 Vaan Egyptin pit\u00e4\u00e4 autioksi tuleman, ja Edom synki\u00e4ksi er\u00e4maaksi; sen v\u00e4\u00e4ryyden t\u00e4hden, mik\u00e4 Juudan lapsille tehty on, ett\u00e4 he viattoman veren heid\u00e4n maassansa vuodattaneet ovat.\n3:20 Mutta Juudassa pit\u00e4\u00e4 ijankaikkisesti asuttaman, ja Jerusalemissa ijankaikkiseen aikaan.\n3:21 Ja min\u00e4 tahdon puhdistaa heid\u00e4n verens\u00e4, jota en min\u00e4 ennen ole puhdistanut; ja Herra on asuva Zionissa.","title":"Finnish Bible: Joel","type":"page"}