{"collection":"Bible & Christianity","html_url":"https://unchartedknowledge.5gfusion.net/browse/bib/wb/fin/mal.htm","path":"bib/wb/fin/mal.htm","source_url":"https://sacred-texts.com/bib/wb/fin/mal.htm","text":"1:1 T\u00e4m\u00e4 on Herran sanan kuorma Israelin tyk\u00f6, Malakian kautta.\n1:2 Min\u00e4 rakastin teit\u00e4, sanoo Herra. Niin te sanotte: miss\u00e4s meit\u00e4 rakastit? Eik\u00f6 Esau ole Jakobin veli, sanoo Herra? ja min\u00e4 rakastin Jakobia,\n1:3 Ja vihasin Esauta; olen my\u00f6s autioksi tehnyt h\u00e4nen vuorensa, ja h\u00e4nen perimisens\u00e4 lohik\u00e4rmeille er\u00e4maaksi.\n1:4 Ja jos Edom sanois: me olemme k\u00f6yhtyneet, mutta me tahdomme autiot j\u00e4lleen rakentaa; niin sanoo Herra Zebaot n\u00e4in: jos he rakentavat, niin min\u00e4 tahdon maahan kukistaa; ja ne pit\u00e4\u00e4 kutsuttaman jumalattomuuden rajaksi ja siksi kansaksi, jolle Herra on vihainen ijankaikkisesti.\n1:5 Sen pit\u00e4\u00e4 teid\u00e4n silm\u00e4nne n\u00e4kem\u00e4n, ja teid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 sanoman: Herra on ylistetty Israelin maan \u00e4\u00e4riss\u00e4.\n1:6 Pojan pit\u00e4\u00e4 kunnioittaman is\u00e4\u00e4ns\u00e4, ja palvelian is\u00e4nt\u00e4\u00e4ns\u00e4. Jos min\u00e4 siis is\u00e4 olen, kussa on minun kunniani? Jos min\u00e4 is\u00e4nt\u00e4 olen, kussa on minun pelkoni? sanoo Herra Zebaot teille, papit, jotka katsotte yl\u00f6n minun nimeni. Niin te sanotte: miss\u00e4 me katsomme yl\u00f6n sinun nimes?\n1:7 Silloin kuin te uhraatte minun alttarilleni saastaista leip\u00e4\u00e4. Niin te sanotte: kuinka me uhraamme sinulle saastaista? Siin\u00e4 ett\u00e4 te sanotte: Herran p\u00f6yt\u00e4 on katsottu yl\u00f6n.\n1:8 Ja kuin te uhraatte jotakin, joka sokia on, niin ette sano sit\u00e4 pahaksi; ja kuin te uhraatte jotakin ontuvaa eli sairasta, niin ei sit\u00e4k\u00e4\u00e4n sanota pahaksi. Vie senkaltaista sinun p\u00e4\u00e4miehilles, mit\u00e4maks, jos sin\u00e4 olet h\u00e4nelle otollinen, eli jos h\u00e4n katsoo sinun puolees, sanoo Herra Zebaot.\n1:9 Niin rukoilkaat nyt Jumalaa, ett\u00e4 h\u00e4n armahtais meid\u00e4n p\u00e4\u00e4llemme, sill\u00e4 se on tapahtunut teilt\u00e4. Luuletteko, ett\u00e4 h\u00e4n katsoo teid\u00e4n puoleenne? sanoo Herra Zebaot.\n1:10 Kuka on my\u00f6s teid\u00e4n seassanne, joka sulkee oven (ilman palkkaa)? ette my\u00f6s virit\u00e4 tulta minun alttarilleni ilman mit\u00e4k\u00e4\u00e4n. Ei minulla ole suosiota teihin, sanoo Herra Zebaot, ja ruokauhri teid\u00e4n k\u00e4sist\u00e4nne ei ole minulle otollinen.\n1:11 Vaan hamasta auringon koitosta niin laskemiseen asti pit\u00e4\u00e4 minun nimeni suureksi tuleman pakanain seassa, ja jokapaikassa pit\u00e4\u00e4 minun nimelleni suitsutettaman, ja puhdas ruokauhri uhrattaman; sill\u00e4 minun nimeni pit\u00e4\u00e4 suureksi tuleman pakanain seassa, sanoo Herra Zebaot.\n1:12 Mutta te turmelette sen sill\u00e4, kuin te sanotte: Herran p\u00f6yt\u00e4 on saastutettu, ja sen uhri on katsottu yl\u00f6n ja h\u00e4nen ruokansa.\n1:13 Ja te sanotte: katso, se on sula vaiva, ja ly\u00f6tte sen tuleen, sanoo Herra Zebaot. Ja te uhraatte ry\u00f6v\u00e4tty\u00e4, ontuvaa ja sairasta, ja ne te uhraatte ruokauhriksi. Pit\u00e4isk\u00f6 se minulle otollinen oleman teid\u00e4n k\u00e4sist\u00e4nne? sanoo Herra.\n1:14 Mutta kirottu olkoon pett\u00e4j\u00e4, jonka laumassa on oinas, ja kuin h\u00e4n tekee lupauksen, niin h\u00e4n uhraa Herralle kelvottoman; sill\u00e4 min\u00e4 olen suuri kuningas, sanoo Herra Zebaot, ja minun nimeni on pelj\u00e4tt\u00e4v\u00e4 pakanain seassa.\n2:1 Ja te papit, t\u00e4m\u00e4 k\u00e4sky tulee nyt teille.\n2:2 Ellette sit\u00e4 kuule, ja ellette pane syd\u00e4meenne, ett\u00e4 te niin antaisitte minun nimelleni kunnian, sanoo Herra Zebaot, niin min\u00e4 l\u00e4het\u00e4n teid\u00e4n sekaanne kirouksen, ja kiroon teid\u00e4n siunauksianne; jopa min\u00e4 olen my\u00f6s niit\u00e4 kironnut, ettette sit\u00e4 tahtoneet panna syd\u00e4meenne.\n2:3 Katso, min\u00e4 tahdon turmella teid\u00e4n siemenenne, ja paiskaan sonnan teid\u00e4n kasvoillenne, teid\u00e4n juhlap\u00e4iv\u00e4inne sonnan, niin ett\u00e4 se ij\u00e4ksi teihin tarttuu.\n2:4 Niin te saatte tuta, ett\u00e4 min\u00e4 sen k\u00e4skyn teille l\u00e4hett\u00e4nyt olen, ett\u00e4 sen piti minun liittoni Levin kanssa oleman, sanoo Herra Zebaot.\n2:5 Sill\u00e4 minun liittoni oli h\u00e4nen kanssansa el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja rauhaan, ja min\u00e4 annoin ne pelvoksi h\u00e4nelle, pelk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n minua, ja minun nime\u00e4ni h\u00e4mm\u00e4stym\u00e4\u00e4n.\n2:6 Totuuden laki oli h\u00e4nen suussansa, ja ei l\u00f6ydetty mit\u00e4\u00e4n pahaa h\u00e4nen huulissansa; h\u00e4n vaelsi rauhallisesti ja toimellisesti minun edess\u00e4ni, ja k\u00e4\u00e4nsi monta pois synnist\u00e4.\n2:7 Sill\u00e4 papin huulet pit\u00e4\u00e4 opin k\u00e4tkem\u00e4n, ett\u00e4 lakia h\u00e4nen suustansa kysytt\u00e4isiin; sill\u00e4 h\u00e4n on Herran Zebaotin enkeli.\n2:8 Mutta te olette tielt\u00e4 poikenneet, pahoitatte monta laissa, ja olette Levin liiton rikkoneet, sanoo Herra Zebaot.\n2:9 Sent\u00e4hden olen min\u00e4 my\u00f6s tehnyt, ett\u00e4 te olette hylj\u00e4tyt ja yl\u00f6nkatsotut kaiken kansan edess\u00e4, ettette pid\u00e4 minun teit\u00e4ni, mutta katsotte ihmisten muotoa laissa.\n2:10 Eik\u00f6 meill\u00e4 kaikilla ole yksi Is\u00e4? eik\u00f6 yksi Jumala meit\u00e4 luonut ole? Miksi me katsomme yl\u00f6n toinen toisemme, ja rikomme sen liiton, joka meid\u00e4n is\u00e4imme kanssa tehty oli?\n2:11 Sill\u00e4 Juuda on yl\u00f6nkatsojaksi tullut, Israelissa ja Jerusalemissa on tapahtunut kauhistus; sill\u00e4 Juuda turmelee Herran pyh\u00e4n, jota h\u00e4n itse rakasti, ja ottaa vieraan jumalan tytt\u00e4ri\u00e4 em\u00e4nniksens\u00e4.\n2:12 Vaan Herra h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen, joka sen tekee, Jakobin majasta, sek\u00e4 opettajan ett\u00e4 opetuslapsen, ja sen, joka vie Herralle Zebaotille ruokauhria.\n2:13 Te teette my\u00f6s sen toisen, ett\u00e4 Herran alttarin edess\u00e4 ovat kyyneleet, itkut ja huokaukset, niin etten min\u00e4 en\u00e4\u00e4n tahdo katsoa ruokauhria p\u00e4in, eli ottaa vastaan jotakin otollisesti teid\u00e4n k\u00e4sist\u00e4nne.\n2:14 Ja te sanotte: mink\u00e4t\u00e4hden? Sent\u00e4hden, ett\u00e4 Herra on sinun ja sinun nuoruutes vaimon vaiheella todistanut, jonka katsot yl\u00f6n, joka on sinun kumppanis ja sinun vaimos, johon sin\u00e4 liitolla itses kiinni sitonut olet.\n2:15 Sill\u00e4 eik\u00f6 h\u00e4n heit\u00e4 yhdeksi tehnyt, vaikka h\u00e4nell\u00e4 olis ollut muita henki\u00e4? Mutta mit\u00e4 se yksi tekee? H\u00e4n etsii Jumalan siement\u00e4. Sent\u00e4hden karttakaat teid\u00e4n henke\u00e4nne, ja \u00e4lk\u00f6\u00f6n kenk\u00e4\u00e4n katsoko yl\u00f6n nuoruutensa vaimoa.\n2:16 Ett\u00e4 (Jumala) vihaa sit\u00e4 hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4, sanoo Herra Israelin Jumala, kuin joku peitt\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4ryytens\u00e4 niinkuin vaatteella, sanoo Herra Zebaot: sent\u00e4hden karttakaat teid\u00e4n henke\u00e4nne, ja \u00e4lk\u00e4\u00e4t katsoko heit\u00e4 yl\u00f6n.\n2:17 Te olette Herraa teid\u00e4n puheellanne vaivanneet; ja te sanotte: miss\u00e4 me h\u00e4nt\u00e4 olemme vaivanneet? Siin\u00e4 kuin te sanotte: jokainen, joka pahaa tekee, se kelpaa Herralle, ja ett\u00e4 senkaltaiset ovat h\u00e4nelle otolliset; eli kussa on se Jumala, joka rankaisee?\n3:1 Katso, min\u00e4 l\u00e4het\u00e4n minun enkelini, joka minun eteeni pit\u00e4\u00e4 tien valmistaman; ja kohta tulee templiins\u00e4 se Herra, jota te etsitte, ja liiton enkeli, jota te tahdotte; katso, h\u00e4n tulee, sanoo Herra Zebaot.\n3:2 Mutta kuka voi h\u00e4nen tulemisensa p\u00e4iv\u00e4\u00e4 k\u00e4rsi\u00e4? ja kuka voi seisoa, kuin h\u00e4n ilmaantuu? Sill\u00e4 h\u00e4n on niinkuin hopiasep\u00e4n tuli ja niinkuin pesi\u00e4n saippua.\n3:3 H\u00e4n on istuva ja sulaava ja selitt\u00e4v\u00e4 hopian; h\u00e4n on puhdistava ja hivuttava Levin pojat, niinkuin kullan ja hopian. Silloin pit\u00e4\u00e4 heid\u00e4n tuoman Herralle ruokauhria vanhurskaudessa.\n3:4 Ja Juudan ja Jerusalemin ruokauhrit pit\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 Herralle kelpaaman, niinkuin muinen ja entisin\u00e4 vuosina.\n3:5 Ja min\u00e4 tahdon tulla teid\u00e4n tyk\u00f6nne ja rangaista teit\u00e4, ja tahdon olla nopia todistaja noitia vastaan, huorinteki\u00f6it\u00e4 ja valapattoisia vastaan, ja niit\u00e4 vastaan, jotka palkolliselta palkan pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4t, leskille ja orvoille v\u00e4kivaltaa ja v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 tekev\u00e4t, ja jotka muukalaista sortavat, eik\u00e4 pelk\u00e4\u00e4 minua, sanoo Herra Zebaot.\n3:6 Sill\u00e4 min\u00e4 olen Herra, joka en muutu; ja te Jakobin lapset, ette ole hukkuneet.\n3:7 Te olette hamasta teid\u00e4n is\u00e4inne ajasta alati poikenneet pois minun s\u00e4\u00e4dyist\u00e4ni, ja ette ole niit\u00e4 pit\u00e4neet; niin k\u00e4\u00e4ntyk\u00e4\u00e4t nyt minun tyk\u00f6ni, niin min\u00e4 tahdon my\u00f6s k\u00e4\u00e4nty\u00e4 teid\u00e4n tyk\u00f6nne, sanoo Herra Zebaot. Niin te sanotte: miss\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 meit\u00e4mme k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4n?\n3:8 Onko se oikein, ett\u00e4 ihminen pett\u00e4\u00e4 Jumalan, niinkuin te minun pet\u00e4tte? niin te sanotte: miss\u00e4 me sinun pet\u00e4mme? Kymmenyksiss\u00e4 ja ylennysuhrissa.\n3:9 Sent\u00e4hden te olette kirouksella kirotut, ett\u00e4 te minun pet\u00e4tte, kaikki kansa.\n3:10 Mutta tuokaat t\u00e4ydelliset kymmenykset minun aittaani, ett\u00e4 minun huoneessani ruokaa olis; ja niin koetelkaat minua, sanoo Herra Zebaot, ellen min\u00e4 my\u00f6s avaa teille taivaan akkunia, ja vuodata sielt\u00e4 runsaasti siunausta.\n3:11 Ja min\u00e4 tahdon teilt\u00e4 sy\u00f6j\u00e4n rangaista ettei se teilt\u00e4 maan hedelm\u00e4\u00e4 hukuttaisi, ja ettei viinapuu teid\u00e4n pellossanne olisi hedelm\u00e4t\u00f6in, sanoo Herra Zebaot.\n3:12 Niin ett\u00e4 kaikki pakanat pit\u00e4\u00e4 teid\u00e4n autuaaksi sanoman; sill\u00e4 teid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 kallis maa oleman, sanoo Herra Zebaot.\n3:13 Kovasti te puhutte minua vastaan, sanoo Herra. Ja te sanotte: mit\u00e4 me puhumme sinua vastaan?\n3:14 Te sanotte: se on turha, kuin Jumalaa palvellaan, ja mit\u00e4 se auttaa, ett\u00e4 me pid\u00e4mme h\u00e4nen k\u00e4skyns\u00e4, ja vaivaamme meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4mme Herran Zebaotin edess\u00e4?\n3:15 Sent\u00e4hden me ylist\u00e4mme yl\u00f6nkatsojia; sill\u00e4 jumalattomat menestyv\u00e4t; he kiusaavat Jumalaa, ja se heille menestyy.\n3:16 Silloin ne, jotka Herraa pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t, lohduttavat toinen toistansa n\u00e4in: Herra ottaa siit\u00e4 vaarin ja kuulee sen, ja muistokirja on kirjoitettu h\u00e4nen eteens\u00e4 niille, jotka Herraa pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t ja muistavat h\u00e4nen nimens\u00e4.\n3:17 Niiden pit\u00e4\u00e4, sanoo Herra Zebaot, sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jonka min\u00e4 teen, oleman minun omani; ja min\u00e4 tahdon heit\u00e4 armahtaa, niinkuin mies armahtaa poikaansa, joka h\u00e4nt\u00e4 palvelee.\n3:18 Ja teid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 j\u00e4lleen sit\u00e4 vastaan n\u00e4kem\u00e4n, mik\u00e4 eroitus on vanhurskaan ja jumalattoman vaiheella, ja sen vaiheella, joka Jumalaa palvelee, ja sen, joka ei h\u00e4nt\u00e4 palvele.\n4:1 Sill\u00e4 katso, se p\u00e4iv\u00e4 tulee, joka on palava niinkuin p\u00e4tsi: silloin pit\u00e4\u00e4 kaikki yl\u00f6nkatsojat ja jumalattomat olkena oleman, ja se tuleva p\u00e4iv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 heid\u00e4t sytytt\u00e4m\u00e4n, sanoo Herra Zebaot, ja ei pid\u00e4 heille j\u00e4tt\u00e4m\u00e4n juurta eik\u00e4 oksaa.\n4:2 Mutta teille, jotka minun nime\u00e4ni pelk\u00e4\u00e4tte, on vanhurskauden aurinko koittava, ja autuus h\u00e4nen siipeins\u00e4 alla; ja teid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 k\u00e4ym\u00e4n ulos ja sis\u00e4lle, lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4n niinkuin sy\u00f6ttil\u00e4\u00e4t vasikat.\n4:3 Teid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 jumalattomat tallaaman; sill\u00e4 heid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 tuhkana teid\u00e4n jalkainne alla oleman, sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jonka min\u00e4 tehd\u00e4 tahdon, sanoo Herra Zebaot.\n4:4 Muistakaat Moseksen minun palveliani lakia, jonka min\u00e4 h\u00e4nelle k\u00e4skin Horebissa, kaikelle Israelille s\u00e4\u00e4dyksi ja oikeudeksi.\n4:5 Katso, min\u00e4 l\u00e4het\u00e4n teille Elian, prophetan, ennenkuin se suuri ja hirmuinen Herran p\u00e4iv\u00e4 tulee.\n4:6 H\u00e4n on k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4 is\u00e4in syd\u00e4met lasten tyk\u00f6, ja lasten syd\u00e4met is\u00e4ins\u00e4 tyk\u00f6, etten min\u00e4 tulisi ja l\u00f6isi maahan kirouksella.","title":"Finnish Bible: Malachi","type":"page"}