{"collection":"Bible & Christianity","html_url":"https://unchartedknowledge.5gfusion.net/browse/bib/wb/fin/neh.htm","path":"bib/wb/fin/neh.htm","source_url":"https://sacred-texts.com/bib/wb/fin/neh.htm","text":"1:1 N\u00e4m\u00e4t ovat Nehemian Hakalian pojan teot. Tapahtui Kislevin kuulla, kahdentenakymmenenten\u00e4 vuonna, kuin min\u00e4 olin Susanin linnassa,\n1:2 Niin tuli Hanani, yksi veljist\u00e4ni muutamain Juudan miesten kanssa; ja min\u00e4 kysyin heilt\u00e4 Juudalaisista, jotka vankeudesta j\u00e4\u00e4neet ja p\u00e4\u00e4sseet olivat, ja Jerusalemin menoista.\n1:3 Ja he sanoivat minulle: ne, jotka j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neet ovat vankeudesta, ovat siell\u00e4 maassa suuressa onnettomuudessa ja h\u00e4pi\u00e4ss\u00e4; Jerusalemin muurit ovat jaotetut ja sen portit tulella poltetut.\n1:4 Kuin min\u00e4 senkaltaiset sanat kuulin, niin min\u00e4 istuin ja murehdin muutamat p\u00e4iv\u00e4t, paastosin ja rukoilin taivaan Jumalan edess\u00e4,\n1:5 Ja sanoin: Oi Herra, taivaan Jumala, suuri ja pelj\u00e4tt\u00e4v\u00e4 Jumala, joka pid\u00e4t liiton ja laupiuden niille, jotka sinua rakastavat ja pit\u00e4v\u00e4t sinun k\u00e4skys!\n1:6 Anna korvas kuulla ja silm\u00e4s avoinna olla, kuulemaan palvelias rukousta, kuin min\u00e4 nyt rukoilen sinun edess\u00e4s y\u00f6t ja p\u00e4iv\u00e4t palveliais Israelin lasten edess\u00e4; ja min\u00e4 tunnustan Israelin lasten synnit, jotka me olemme tehneet sinua vastaan; ja min\u00e4 ja minun is\u00e4ni huone olemme synti\u00e4 tehneet.\n1:7 Me olemme kovin turmelleet itsemme, ettemme ole pit\u00e4neet sinun k\u00e4skyj\u00e4s, s\u00e4\u00e4tyj\u00e4s ja oikeuttas, joitas olet palvelialles Mosekselle k\u00e4skenyt.\n1:8 Mutta muista kuitenkin sit\u00e4 sanaa, jonka sin\u00e4 k\u00e4skit Mosekselle palvelialles ja sanoit: koska te rikotte, niin min\u00e4 hajoitan teid\u00e4t kansain sekaan.\n1:9 Mutta jos te palajatte minun tyk\u00f6ni, ja pid\u00e4tte minun k\u00e4skyni ja teette ne: ja jos te ajetaan hamaan taivaan \u00e4\u00e4riin, niin min\u00e4 sielt\u00e4kin teid\u00e4t kokoon ja vien siihen paikkaan, jonka min\u00e4 olen valinnut nimeni asumasiaksi.\n1:10 He ovat kuitenkin sinun palvelias ja sinun kansas, jotkas vapahdit suurella voimallas ja v\u00e4kev\u00e4ll\u00e4 k\u00e4dell\u00e4s.\n1:11 O Herra! olkoon korvas avoinna palvelias rukoukseen ja sinun palveliais rukouksiin, jotka pyyt\u00e4v\u00e4t pelj\u00e4t\u00e4 sinun nime\u00e4s, ja anna palvelias t\u00e4n\u00e4p\u00e4n\u00e4 menesty\u00e4, ja anna heille armo t\u00e4m\u00e4n miehen edess\u00e4! Sill\u00e4 min\u00e4 olin kuninkaan juomanlaskia.\n2:1 Ja tapahtui kuningas Artahsastan kahdentenakymmenenten\u00e4 vuonna, Nisanin kuulla, kuin viina oli h\u00e4nen edess\u00e4ns\u00e4, ja ett\u00e4 min\u00e4 otin viinan ja annoin kuninkaalle; mutta en min\u00e4 ollut (ennen) murheellinen h\u00e4nen edess\u00e4ns\u00e4.\n2:2 Niin kuningas sanoi minulle: miksi niin pahoin katsot, ja et kuitenkaan kipe\u00e4 ole? Ei se muu ole, mutta murhe on sinun syd\u00e4mess\u00e4s. Ja min\u00e4 pelk\u00e4sin sangen kovin.\n2:3 Niin min\u00e4 sanoin kuninkaalle: el\u00e4k\u00f6\u00f6n kuningas ijankaikkisesti! Eik\u00f6 kasvoni mahda olla murheelliset, kuin se kaupunki, jossa is\u00e4ni hautaushuone on, kylmill\u00e4 on, ja sen portit ovat tulella kulutetut?\n2:4 Niin sanoi kuningas minulle: mit\u00e4s siis anot? Niin min\u00e4 rukoilin Taivaan Jumalaa,\n2:5 Ja sanoin kuninkaalle: jos kelpaa kuninkaalle, ja jos palvelias on sinun edess\u00e4s kelvollinen: ett\u00e4s l\u00e4hett\u00e4isit minut Juudaan, is\u00e4ni hautauskaupunkiin, rakentamaan sit\u00e4.\n2:6 Niin sanoi kuningas minulle ja kuningatar, joka h\u00e4nen vieress\u00e4ns\u00e4 istui: kuinka kauvan sin\u00e4 matkassa olet, ja koska sin\u00e4 palajat? Ja se kelpasi kuninkaalle, ja h\u00e4n l\u00e4hetti minun, kuin min\u00e4 ajan h\u00e4nelle m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt olin.\n2:7 Ja min\u00e4 sanoin kuninkaalle: jos kuninkaan tahto niin on, niin annettakoon minulle kirjat p\u00e4\u00e4miesten tyk\u00f6 toisella puolella virtaa, ett\u00e4 he viev\u00e4t minun ylitse, siihenasti kuin min\u00e4 tulen Juudaan,\n2:8 Ja kirjan Asaphille, joka on kuninkaan mets\u00e4nvartia, ett\u00e4 h\u00e4n l\u00e4hett\u00e4\u00e4 minulle hirsi\u00e4 salin porttein vuolteiksi, kuin on huoneen tyk\u00f6n\u00e4, ja kaupungin muuriin ja siihen huoneesen, johon min\u00e4 menen. Ja kuningas antoi minulle niinkuin Jumalani hyv\u00e4 k\u00e4si oli minun ylitseni.\n2:9 Ja kuin min\u00e4 tulin sille puolelle virtaa p\u00e4\u00e4miesten tyk\u00f6, niin min\u00e4 annoin heille kuninkaan kirjan; kuningas l\u00e4hetti my\u00f6s minun kanssani sodanp\u00e4\u00e4miehi\u00e4 ja hevosmiehi\u00e4.\n2:10 Mutta kuin Sanballat Horonilainen ja palvelia Tobia Ammonilainen sen kuulivat, panivat he pahaksensa sangen kovin, ett\u00e4 joku ihminen tuli, joka Israelin lasten parasta katsoi.\n2:11 Ja kuin min\u00e4 tulin Jerusalemiin ja olin siell\u00e4 ollut kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4,\n2:12 Nousin min\u00e4 y\u00f6ll\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4 v\u00e4ke\u00e4 minun kanssani; sill\u00e4 en min\u00e4 sanonut kellenk\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 minun Jumalani oli antanut syd\u00e4meeni, tehd\u00e4kseni Jerusalemissa; ja ei minulla ollut yht\u00e4\u00e4n juhtaa my\u00f6t\u00e4ni, muuta kuin se, jonka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 min\u00e4 istuin.\n2:13 Ja min\u00e4 ajoin Laaksoportista ulos y\u00f6ll\u00e4, K\u00e4rmel\u00e4hteen kohdalle Sontaporttiin asti ja katselin Jerusalemin muureja, jotka olivat jaotetut, ja portteja, jotka olivat tulella kulutetut.\n2:14 Ja min\u00e4 menin viel\u00e4 L\u00e4hdeporttiin ja Kuninkaan vesilammin tyk\u00f6; ja ei ollut siel\u00e4 siaa, ett\u00e4 minun juhtani sai k\u00e4yd\u00e4 minun allani.\n2:15 Kuitenkin menin min\u00e4 y\u00f6ll\u00e4 ojaa my\u00f6ten ja koettelin muuria; sitte palasin min\u00e4 ja tulin j\u00e4lleen Laaksoporttiin.\n2:16 Ja ei ylimm\u00e4iset tiet\u00e4neet, kuhunka min\u00e4 menin, taikka mit\u00e4 min\u00e4 tein; sill\u00e4 en min\u00e4 viel\u00e4 siihenasti ilmoittanut mit\u00e4\u00e4n kellenk\u00e4\u00e4n, Juudalaisille eik\u00e4 papeille, ylimm\u00e4isille taikka esivallalle, ja muille ty\u00f6n teki\u00f6ille.\n2:17 Ja min\u00e4 sanoin heille: te n\u00e4ette t\u00e4m\u00e4n onnettomuuden, jossa me olemme, ett\u00e4 Jerusalem on autiona, ja sen portit ovat tulella kulutetut: tulkaat ja rakentakaamme Jerusalemin muurit, ettemme en\u00e4\u00e4 h\u00e4pi\u00e4n\u00e4 olisi.\n2:18 Ja min\u00e4 ilmoitin heille minun Jumalani k\u00e4den, joka oli hyv\u00e4 minun p\u00e4\u00e4ll\u00e4ni, ja my\u00f6s kuninkaan sanat, jotka h\u00e4n sanoi minulle. Ja he sanoivat: nouskaamme siis ja rakentakaamme. Ja heid\u00e4n k\u00e4tens\u00e4 vahvistuivat hyvyyteen.\n2:19 Mutta kun Sanballat Horonilainen, ja palvelia Tobia Ammonilainen, ja Gesem Arabialainen sen kuulivat, h\u00e4p\u00e4isiv\u00e4t he meit\u00e4 ja katsoivat meid\u00e4t yl\u00f6n ja sanoivat: mik\u00e4 se on, jota te teette? tahdotteko te luopua j\u00e4lleen kuninkaasta?\n2:20 Niin min\u00e4 vastasin heit\u00e4 ja sanoin heille: taivaan Jumala antaa meille menestyksen, sill\u00e4 me h\u00e4nen palveliansa olemme valmistaneet itsemme ja rakennamme; mutta ei teill\u00e4 ole yht\u00e4k\u00e4\u00e4n osaa eli oikeutta, taikka muistoa Jerusalemissa.\n3:1 Ja Eljasib, ylimm\u00e4inen pappi, nousi pappein veljeins\u00e4 kanssa, rakensivat Lammasportin ja pyhittiv\u00e4t sen, ja panivat siihen ovet; ja he pyhittiv\u00e4t sen Mean torniin asti, hamaan Hananeelin torniin saakka.\n3:2 Ja Jerihon miehet rakensivat h\u00e4nen vieress\u00e4ns\u00e4, ja Sakkur Imrin poika rakensi h\u00e4nen vieress\u00e4ns\u00e4.\n3:3 Mutta Senaan lapset rakensivat Kalaportin, ja kattivat sen, ja panivat siihen ovet, lukot ja teljet.\n3:4 Ja Meremot Urian poika, Hakkotsin pojan, rakensi heid\u00e4n vieress\u00e4ns\u00e4, ja Mesullam Berekian poika, Mesesabelin pojan, rakensi heid\u00e4n vieress\u00e4ns\u00e4; Zadok Baenan poika rakensi heid\u00e4n vieress\u00e4ns\u00e4.\n3:5 Niiden tyk\u00f6n\u00e4 rakensivat Tekoan miehet; mutta heid\u00e4n sankarinsa ei k\u00e4\u00e4nt\u00e4neet kaulaansa Herransa palvelukseen.\n3:6 Vanhan portin rakensi Jojada Passean poika ja Mesullam Besodian poika, ja kattivat sen, ja panivat siihen ovet, lukot ja teljet.\n3:7 Melatia Gibeonilainen ja Jadon Meronotilainen rakensi heid\u00e4n vieress\u00e4ns\u00e4, Gibeonin ja Mitspan miehet, p\u00e4\u00e4miehen istuimen tyk\u00f6n\u00e4, sill\u00e4 puolella virtaa.\n3:8 H\u00e4nen vieress\u00e4ns\u00e4 rakensi Ussiel Harhakan kultasep\u00e4n poika; h\u00e4nen vieress\u00e4ns\u00e4 rakensi Hanania yrtteinmyyj\u00e4n poika; ja he rakensivat Jerusalemia levi\u00e4\u00e4n muuriin asti.\n3:9 H\u00e4nen vieress\u00e4ns\u00e4 rakensi Rephaja Hurin poika, puolen Jerusalemin p\u00e4\u00e4mies.\n3:10 Heid\u00e4n vieress\u00e4ns\u00e4 rakensi Jedaja Harumaphin poika, huoneensa kohdalla; h\u00e4nen vieress\u00e4ns\u00e4 rakensi Hattus, Hasabnejan poika.\n3:11 Mutta Malkia Harimin poika ja Hasub Pahatmoabin poika rakensivat toista kulmaa, niin my\u00f6s P\u00e4tsitornin.\n3:12 H\u00e4nen vieress\u00e4ns\u00e4 rakensi Sallum Haloeksen poika, puolen Jerusalemin p\u00e4\u00e4mies: h\u00e4n itse ja h\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4.\n3:13 Laaksoportin rakensi Hanun ja Sanoan asujamet; ne rakensivat sen ja panivat siihen ovet, lukot ja teljet, ja tuhannen kyyn\u00e4r\u00e4\u00e4 muuria Sontaporttiin asti.\n3:14 Mutta Malkia Rekabin poika, viinam\u00e4en kulmakunnan p\u00e4\u00e4mies, rakensi Sontaportin, h\u00e4n rakensi sen ja pani siihen ovet, lukot ja teljet.\n3:15 Mutta L\u00e4hdeportin rakensi Sallun Kolhosen poika, Mitspan kulmakunnan p\u00e4\u00e4mies; h\u00e4n rakensi ja katti sen, ja pani siihen ovet, lukot ja teljet; niin my\u00f6s Selan lammin muurin kuninkaan yrttitarhan tyk\u00f6n\u00e4, niihin astuimiin asti, jotka tulevat alas Davidin kaupungista.\n3:16 H\u00e4nen vieress\u00e4ns\u00e4 rakensi Nehemia Asbukin poika, puolen Betsuurin p\u00e4\u00e4mies, aina Davidin hautain kohdalle, ja kaivettuun lammikkoon asti v\u00e4kev\u00e4in huoneeseen asti.\n3:17 H\u00e4nt\u00e4 likimp\u00e4n\u00e4 rakensivat Levil\u00e4iset, Rehum Banin poika; h\u00e4nen vieress\u00e4ns\u00e4 rakensi Hasabia, puolen Kegilan p\u00e4\u00e4mies kulmakuntansa puolesta.\n3:18 H\u00e4nt\u00e4 likimp\u00e4n\u00e4 rakensivat heid\u00e4n veljens\u00e4 Bavai Hanadadin poika, toisen puolen Kegilan p\u00e4\u00e4mies.\n3:19 H\u00e4nen vieress\u00e4ns\u00e4 rakensi Eser Jesuan poika, Mitspan p\u00e4\u00e4mies, toisen osan siin\u00e4 kulmassa, asehuoneen puolessa.\n3:20 H\u00e4nt\u00e4 likinn\u00e4 rakensi Baruk Sabbain poika kiivaasti toisen osan kulmasta Eljasibin ylimm\u00e4isen papin huoneen oveen asti.\n3:21 H\u00e4nt\u00e4 likinn\u00e4 rakensi Meremot Urian poika, Hakkotsin pojan, toisen osan, Eljasibin huoneen ovesta Eljasibin huoneen loppuun asti.\n3:22 Ja h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 rakensivat papit, miehet lakeudelta.\n3:23 Heid\u00e4n j\u00e4lkeens\u00e4 rakensi Benjamin ja Hassub oman huoneensa kohdalla; heid\u00e4n per\u00e4ss\u00e4ns\u00e4 rakensi Asaria Maesejan poika, Ananian pojan, huoneensa tyk\u00f6n\u00e4.\n3:24 H\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 rakensi Binnui Henadadin poika, toisen osan, Asarian huoneesta niin loukkaasen ja hamaan kulmaan asti.\n3:25 Palal Usain poika loukasta vastaan ja tornia, joka menee kuninkaan ylisest\u00e4 huoneesta, joka oli vankikartanon tyk\u00f6n\u00e4; h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 Pedaja Paroksen poika.\n3:26 Mutta Netinimit asuivat Ophelin tyk\u00f6n\u00e4 Vesiporttiin asti it\u00e4\u00e4n p\u00e4in, josta torni k\u00e4y ulos.\n3:27 Sit\u00e4likin rakensivat Tekoalaiset toisen osan, isoa tornia p\u00e4in, kuin n\u00e4kyy ulos, Opelin muuriin asti,\n3:28 Mutta Hevosportin yl\u00e4puolelta rakensivat papit, jokainen huoneensa kohdalla.\n3:29 Heid\u00e4n j\u00e4liss\u00e4ns\u00e4 rakensi Zadok Immerin poika, huoneensa kohdalla; h\u00e4nen j\u00e4liss\u00e4ns\u00e4 rakensi Semaja Sekanian poika, It\u00e4portin vartia.\n3:30 H\u00e4nen j\u00e4liss\u00e4ns\u00e4 rakensi Hananian Selemian poika, ja Hanun kuudes Salaphin poika, toisen osan; h\u00e4nen j\u00e4liss\u00e4ns\u00e4 rakensi Mesullam Berekian poika, makaushuoneensa kohdalla.\n3:31 H\u00e4nen j\u00e4liss\u00e4ns\u00e4 rakensi Malkia kultasep\u00e4n poika, Netinimein ja kauppamiesten huoneesen asti, K\u00e4r\u00e4j\u00e4portin kohdalla, hamaan Kulmasaliin saakka.\n3:32 Kultasep\u00e4t ja kauppamiehet rakensivat Kulmasalin v\u00e4lill\u00e4 ja Lammasporttiin asti.\n4:1 Kuin Sanballat kuuli meid\u00e4n muuria rakentavan, syttyi h\u00e4n vihaan ja n\u00e4rk\u00e4styi sangen suuresti, ja h\u00e4p\u00e4isi Juudalaisia,\n4:2 Ja puhui veljeins\u00e4 ja voimallisten edess\u00e4 Samariassa ja sanoi: mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4t voimattomat Juudalaiset tekev\u00e4t? pit\u00e4\u00e4k\u00f6 heille niin sallittaman? pit\u00e4\u00e4k\u00f6 heid\u00e4n uhraaman? pit\u00e4\u00e4k\u00f6 heid\u00e4n sen t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4? pit\u00e4\u00e4k\u00f6 heid\u00e4n kivi\u00e4 el\u00e4v\u00e4ksi tekem\u00e4n, jotka ovat tuhkal\u00e4j\u00e4 ja palaneet?\n4:3 Ja Tobia Ammonilainen sanoi h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4: rakentakoot vapaasti; jos ketut sinne menisiv\u00e4t, niin he kyll\u00e4 jaottaisivat heid\u00e4n kivimuurinsa.\n4:4 Kuule meid\u00e4n Jumalamme, kuinka me olemme katsotut yl\u00f6n, ja k\u00e4\u00e4nn\u00e4 heid\u00e4n h\u00e4v\u00e4istyksens\u00e4 heid\u00e4n p\u00e4\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4lle, ja saata heit\u00e4 h\u00e4pi\u00e4\u00e4n vankeuden maassa.\n4:5 \u00c4l\u00e4 peit\u00e4 heid\u00e4n pahoja tekojansa ja \u00e4l\u00e4 pyyhi heid\u00e4n synti\u00e4ns\u00e4 kasvois edest\u00e4; sill\u00e4 he ovat vihan matkaan saattaneet, rakentajain l\u00e4sn\u00e4ollessa.\n4:6 Mutta me rakensimme muurin ja panimme h\u00e4nen kaiketi yhteen hamaan puoliv\u00e4liin asti; ja kansa sai syd\u00e4men ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4ksens\u00e4.\n4:7 Kuin Sanballat ja Tobia ja Arabialaiset ja Ammonilaiset ja Asdodilaiset kuulivat Jerusalemin muurit korotetuksi, ja ruvetuksi haljenneita parantamaan, vihastuivat he sangen suuresti.\n4:8 Ja he kaikki tekiv\u00e4t liiton kesken\u00e4ns\u00e4 tullaksensa sotimaan Jerusalemia vastaan, ja tekem\u00e4\u00e4n heille kapinaa.\n4:9 Mutta me rukoilimme meid\u00e4n Jumalaamme ja panimme vartiat \u00f6in ja p\u00e4ivin heit\u00e4 vastaan, heid\u00e4n t\u00e4htens\u00e4.\n4:10 Ja Juuda sanoi: kantajain voima on heikoksi tullut ja multaa on niin paljo, ettemme saa rakentaa muuria.\n4:11 Ja meid\u00e4n vihollisemme sanoivat: ei heid\u00e4n pid\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4n eli n\u00e4kem\u00e4n, ennenkuin me olemme juuri heid\u00e4n keskell\u00e4ns\u00e4, tapamme heid\u00e4t ja est\u00e4mme ty\u00f6n.\n4:12 Ja kuin ne Juudalaiset, jotka heid\u00e4n tyk\u00f6n\u00e4ns\u00e4 asuivat, tulivat ja sanoivat meille kymmenen kertaa: joka paikasta te viel\u00e4 meid\u00e4n tyk\u00f6mme palajatte;\n4:13 Niin min\u00e4 l\u00e4hetin kansan alas muurin taa tuiviin paikkoihin, heid\u00e4n sukukuntainsa j\u00e4lkeen, miekkoinensa, keih\u00e4inens\u00e4 ja joutsinensa.\n4:14 Ja min\u00e4 katselin ja valmistin itseni, ja sanoin ylimm\u00e4isille ja p\u00e4\u00e4miehille, ja muulle kansalle: \u00e4lk\u00e4\u00e4t pelj\u00e4tk\u00f6 heit\u00e4, muistakaat suurta ja pelj\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 Herraa, ja sotikaat teid\u00e4n veljeinne, poikainne, tyt\u00e4rtenne, em\u00e4nt\u00e4inne ja kotonne edest\u00e4.\n4:15 Mutta kuin meid\u00e4n vihollisemme sen kuulivat, ett\u00e4 me olimme tiet\u00e4\u00e4 saaneet, niin Jumala teki heid\u00e4n neuvonsa tyhj\u00e4ksi: ja me palasimme kaikki muurin tyk\u00f6, jokainen ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4.\n4:16 Ja tapahtui siit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 toinen puoli nuoria miehi\u00e4ni teki ty\u00f6t\u00e4, ja toinen puoli piti keih\u00e4it\u00e4, kilpi\u00e4, joutsia ja rautapaitoja. Ja p\u00e4\u00e4miehet seisoivat koko Juudan huoneen takana.\n4:17 Ne, jotka rakensivat muuria ja kantoivat kuormia, ja jotka s\u00e4lyttiv\u00e4t, yhdell\u00e4 k\u00e4dell\u00e4 he tekiv\u00e4t ty\u00f6t\u00e4 ja toisessa pitiv\u00e4t aseen.\n4:18 Ja jokaisella joka siell\u00e4 rakensi, oli miekka sidottu vy\u00f6lle, ja niin he rakensivat. Ja se joka soitti vaskitorvea, oli minun tyk\u00f6n\u00e4ni.\n4:19 Ja min\u00e4 sanoin ylimm\u00e4isille ja p\u00e4\u00e4miehille ja muulle kansalle: ty\u00f6 on suuri ja avara, ja me olemme hajalla muurin p\u00e4\u00e4ll\u00e4, kaukana toinen toisestamme;\n4:20 Mill\u00e4 paikalla te kuulette vaskitorven \u00e4\u00e4nen, tulkaat sinne kokoon meid\u00e4n tyk\u00f6mme: meid\u00e4n Jumalamme sotii meid\u00e4n edest\u00e4mme.\n4:21 Niin tehk\u00e4\u00e4mme siis ty\u00f6t\u00e4; ja toinen puoli heist\u00e4 piti keih\u00e4it\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n koittamasta niin siihen saakka, ett\u00e4 t\u00e4hdet n\u00e4kyiv\u00e4t.\n4:22 Ja min\u00e4 my\u00f6s sanoin siihen aikaan kansalle: jokainen olkaan y\u00f6t\u00e4 palveliainsa kanssa keskell\u00e4 Jerusalemia, niin ett\u00e4 me y\u00f6ll\u00e4 ottaisimme vaarin vartiosta ja p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6st\u00e4.\n4:23 Mutta min\u00e4 ja minun veljeni, ja minun palveliani ja vartiat, jotka minua seurasivat, emme riisuneet vaatteitamme; ja jokaisella oli h\u00e4nen aseensa ja vesi.\n5:1 Ja tapahtui sangen suuri kansan ja heid\u00e4n vaimonsa huuto Juudalaisia heid\u00e4n velji\u00e4ns\u00e4 vastaan.\n5:2 Ja oli muutamia, jotka sanoivat: meill\u00e4 on poikia ja tytt\u00e4ri\u00e4, ottakaamme siis (niiden hinnalla) jyvi\u00e4 sy\u00f6d\u00e4ksemme, ett\u00e4 me el\u00e4isimme.\n5:3 Mutta monikahdat sanoivat: pankaamme meid\u00e4n peltomme, viinam\u00e4kemme ja huoneemme pantiksi, ja ottakaamme jyvi\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kalliilla ajalla.\n5:4 Ja monikahdat sanoivat: me otimme rahaa lainaksi kuninkaan veroksi, meid\u00e4n peltoimme ja viinam\u00e4keimme p\u00e4\u00e4lle;\n5:5 Sill\u00e4 meid\u00e4n ruumiimme on niinkuin veljeimmekin ruumis ja meid\u00e4n lapsemme niinkuin heid\u00e4nkin lapsensa; mutta katso, me heit\u00e4mme poikamme ja tytt\u00e4remme orjuuteen, ja jo parhaallansa ovat muutamat meid\u00e4n tytt\u00e4rist\u00e4mme sorretut, ja ei ole voimaa meid\u00e4n k\u00e4siss\u00e4mme; meid\u00e4n peltomme ja viinam\u00e4kemme ovat joutuneet muille.\n5:6 Kuin min\u00e4 t\u00e4m\u00e4n puheen ja heid\u00e4n huutonsa kuulin, vihastuin min\u00e4 sangen kovin.\n5:7 Ja min\u00e4 ajattelin syd\u00e4mess\u00e4ni, ja nuhtelin ylimm\u00e4isi\u00e4 ja p\u00e4\u00e4miehi\u00e4 ja sanoin heille: tahdotteko te kukin veljelt\u00e4nne korkoa ottaa? Ja min\u00e4 vein suuren joukon heit\u00e4 vastaan,\n5:8 Ja sanoin heille: me olemme ostaneet veljemme Juudalaiset j\u00e4lleen, jotka olivat myydyt pakanoille, varamme j\u00e4lkeen; ja te viel\u00e4 nyt tahdotte myyd\u00e4 veljenne, jotka meille myydyt ovat; niin he vaikenivat ja ei taitaneet vastata.\n5:9 Niin min\u00e4 sanoin: ei se ole hyv\u00e4, mink\u00e4 te teette; eik\u00f6 teid\u00e4n pit\u00e4isi vaeltaman meid\u00e4n Jumalamme pelvossa, pakanain meid\u00e4n vihollistemme h\u00e4v\u00e4istyksen t\u00e4hden?\n5:10 Min\u00e4 my\u00f6s ja minun veljeni ja palveliani olemme lainanneet heille rahaa ja jyvi\u00e4; mutta j\u00e4tt\u00e4k\u00e4\u00e4mme pois t\u00e4m\u00e4 korko.\n5:11 Antakaat heille t\u00e4n\u00e4p\u00e4n\u00e4 heid\u00e4n peltonsa, viinam\u00e4kens\u00e4, \u00f6ljypuunsa, huoneensa ja sadas osa rahasta, jyvist\u00e4, viinasta ja \u00f6ljyst\u00e4, jonka te olette heilt\u00e4 koroksi vaatineet.\n5:12 Niin he sanoivat: me annamme j\u00e4lleen, ja emme ano heilt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n; me teemme niinkuin sin\u00e4 olet sanonut. Ja min\u00e4 kutsuin papit ja vannotin heit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n piti niin tekem\u00e4n.\n5:13 Min\u00e4 pudistin my\u00f6s helmani ja sanoin: noin Jumala pudistakoon jokaisen miehen huoneestansa ja ty\u00f6st\u00e4ns\u00e4, joka ei t\u00e4t\u00e4 sanaa pid\u00e4, ja tulkoon niin pudistetuksi ja tyhj\u00e4ksi. Ja kansa sanoi: amen! Ja he kiittiv\u00e4t Herraa; ja kansa teki niin.\n5:14 Ja siit\u00e4 ajasta, kuin minua k\u00e4skettiin olla heid\u00e4n p\u00e4\u00e4miehens\u00e4 Juudan maassa, joka oli siit\u00e4 kahdestakymmenennest\u00e4 vuodesta niin toiseennelj\u00e4tt\u00e4kymment\u00e4 kuningas Artahsastan vuoteen, kahdestatoistakymmeness\u00e4 ajastajassa, min\u00e4 ja minun veljeni emme sy\u00f6neet p\u00e4\u00e4miehen ruokaa.\n5:15 Sill\u00e4 ne p\u00e4\u00e4miehet, jotka ennen minua olivat, ne olivat raskauttaneet kansaa ja ottaneet leip\u00e4\u00e4 ja viinaa heilt\u00e4, ja viel\u00e4 sitte nelj\u00e4kymment\u00e4 sikli\u00e4 hopiaa, ja olivat antaneet palveliainsa tehd\u00e4 v\u00e4kivaltaa kansalle; mutta en min\u00e4 niin tehnyt Jumalan pelvon t\u00e4hden.\n5:16 Ja min\u00e4 tein my\u00f6s ty\u00f6t\u00e4 muurissa, ja en ostanut yht\u00e4\u00e4n peltoa; ja kaikkein minun palveliaini t\u00e4ytyi tulla sinne kokoon ty\u00f6h\u00f6n.\n5:17 Viel\u00e4 p\u00e4\u00e4lliseksi oli my\u00f6s Juudalaisia ja ylimm\u00e4isi\u00e4 sata ja viisikymment\u00e4 minun p\u00f6yt\u00e4ni tyk\u00f6n\u00e4, jotka olivat tulleet minun tyk\u00f6ni pakanoista, jotka ovat t\u00e4ss\u00e4 meid\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4mme.\n5:18 Ja minulle valmistettiin joka p\u00e4iv\u00e4 yksi h\u00e4rk\u00e4, ja kuusi valittua lammasta, ja lintuja, ja erilaisia viinoja ylt\u00e4kyll\u00e4 joka kymmenes p\u00e4iv\u00e4; ja en min\u00e4 kuitenkaan anonut p\u00e4\u00e4miehen ruokaa, sill\u00e4 raskas orjuus oli t\u00e4ll\u00e4 kansalla.\n5:19 Minun Jumalani, muista minulle hyv\u00e4ksi kaikki, mink\u00e4 min\u00e4 olen tehnyt t\u00e4lle kansalle.\n6:1 Kuin Sanballat, Tobia ja Gesem Arabialainen, ja muut meid\u00e4n vihollisemme kuulivat minun muurit rakentaneeksi, ja ettei yht\u00e4\u00e4n rakoa siihen j\u00e4\u00e4nyt, (vaikka en min\u00e4 viel\u00e4 ollut pannut portteja siallensa);\n6:2 Niin Sanballat ja Gesem l\u00e4hettiv\u00e4t minun tyk\u00f6ni n\u00e4m\u00e4t sanat: tule, ja kokoontukaamme maakyliin Onon laaksoon; mutta he ajattelivat minulle tehd\u00e4 pahaa.\n6:3 Mutta min\u00e4 l\u00e4hetin heille sanansaattajat, sanoen: minulla on sangen suuri ty\u00f6 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4, en min\u00e4 saa tulla alas. Miksi pit\u00e4is ty\u00f6 lakkaaman, minun j\u00e4tt\u00e4iss\u00e4ni sit\u00e4 ja tullessani alas teid\u00e4n tyk\u00f6nne?\n6:4 Ja he l\u00e4hettiv\u00e4t minun tyk\u00f6ni t\u00e4ytt\u00e4 nelj\u00e4 kertaa sill\u00e4 tavalla; ja min\u00e4 vastasin heit\u00e4 j\u00e4lleen sill\u00e4 tavalla.\n6:5 Niin Sanballat l\u00e4hetti viidennen kerran palveliansa minun tyk\u00f6ni avoimen kirjan kanssa k\u00e4dess\u00e4ns\u00e4,\n6:6 Jossa n\u00e4in oli kirjoitettu: se on pakanain eteen tullut, ja Gasmu on sanonut, ett\u00e4 sin\u00e4 ja Juudalaiset ajattelette luopua pois: ja sent\u00e4hden sin\u00e4 rakennat muureja; ja sin\u00e4 tahdot olla heid\u00e4n kuninkaansa t\u00e4ss\u00e4 asiassa.\n6:7 Ja sin\u00e4 olet toimittanut prophetat jotka sinua pit\u00e4\u00e4 kuuluttaman Jerusalemissa ja sanoman: h\u00e4n on Juudalaisten kuningas. Ja nyt pit\u00e4\u00e4 se asia tuleman kuninkaan eteen; sent\u00e4hden tule nyt ja pit\u00e4k\u00e4\u00e4mme neuvoa toinen toisemme kanssa siit\u00e4 asiasta.\n6:8 Mutta min\u00e4 l\u00e4hetin h\u00e4nen tyk\u00f6ns\u00e4 ja annoin h\u00e4nelle sanoa: ei se ole niin tapahtunut kuin sin\u00e4 sanot; vaan sin\u00e4 olet sen ajatellut omasta syd\u00e4mest\u00e4s.\n6:9 Sill\u00e4 he kaikki tahtoivat meit\u00e4 pelj\u00e4tt\u00e4\u00e4, ja ajattelivat: heid\u00e4n k\u00e4tens\u00e4 pit\u00e4\u00e4 v\u00e4sym\u00e4n ty\u00f6st\u00e4, ettei he en\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tekisi. Nyt siis vahvista minun k\u00e4teni!\n6:10 Ja min\u00e4 tulin Semajan huoneesen, Delajan pojan, Mehetabelin pojan, joka oli sulkenut itsens\u00e4 sis\u00e4lle. Ja h\u00e4n sanoi: k\u00e4yk\u00e4\u00e4mme kokoon Jumalan huoneesen keskelle templi\u00e4 ja sulkekaamme templin ovet; sill\u00e4 he tulevat tappamaan sinua, ja he tulevat y\u00f6ll\u00e4 sinua tappamaan.\n6:11 Min\u00e4 vastasin; pit\u00e4\u00e4k\u00f6 senkaltaisen miehen kuin min\u00e4 olen pakeneman? ja kuka olis niinkuin min\u00e4, joka menis templiin, ett\u00e4 h\u00e4n sais el\u00e4\u00e4? En min\u00e4 mene sinne.\n6:12 Sill\u00e4 katso, min\u00e4 ymm\u00e4rsin hyvin, ettei Jumala ollut h\u00e4nt\u00e4 l\u00e4hett\u00e4nyt; vaan h\u00e4n ennusti minua vastaan, sill\u00e4 Tobia ja Sanballat olivat palkanneet h\u00e4nen.\n6:13 Sent\u00e4hden h\u00e4n oli palkattu, ett\u00e4 min\u00e4 olisin pelj\u00e4nnyt ja olisin niin tehnyt, ja synti\u00e4 tehnyt, ett\u00e4 he olisivat saaneet pahan huudon, jolla he olisivat minua h\u00e4v\u00e4isseet.\n6:14 Minun Jumalani! muista Tobiaa ja Sanballatia n\u00e4iden heid\u00e4n t\u00f6idens\u00e4 j\u00e4lkeen, ja Noadiaa naisprophetaa ja muita prophetaita jotka minua tahtoivat pelj\u00e4tt\u00e4\u00e4.\n6:15 Ja muuri tuli valmiiksi viidennell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 kolmattakymment\u00e4 Elulin kuuta, kahden p\u00e4iv\u00e4n kuudettakymment\u00e4 kuluttua.\n6:16 Niin tapahtui, ett\u00e4 kuin kaikki meid\u00e4n vihollisemme sen kuulivat, niin kaikki pakanat pelk\u00e4siv\u00e4t, jotka meid\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4mme olivat, ja he h\u00e4mm\u00e4styiv\u00e4t kovin kesken\u00e4ns\u00e4; sill\u00e4 he ymm\u00e4rsiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n ty\u00f6n olevan meid\u00e4n Jumalaltamme.\n6:17 Ja siihen aikaan oli monta Juudan ylimm\u00e4isist\u00e4 siell\u00e4, joiden kirjat meniv\u00e4t usein Tobialle ja Tobian kirjat heid\u00e4n tyk\u00f6ns\u00e4.\n6:18 Sill\u00e4 monta oli Juudalaisista, jotka olivat vannoneet h\u00e4nen kanssansa; sill\u00e4 h\u00e4n oli Sekanian Aran pojan v\u00e4vy, ja h\u00e4nen pojallansa Johananilla oli Mesullamin Berekian pojan tyt\u00e4r.\n6:19 Ja he puhuivat hyvin minun edess\u00e4ni h\u00e4nest\u00e4 ja veiv\u00e4t minun puheeni h\u00e4nen tyk\u00f6ns\u00e4; niin Tobia l\u00e4hetti kirjan minulle pelj\u00e4tt\u00e4\u00e4ksens\u00e4 minua.\n7:1 Mutta sittekuin muurit olivat rakennetut, panin min\u00e4 portit; ja toimitettiin ovenvartiat, veisaajat ja Levil\u00e4iset.\n7:2 Ja min\u00e4 k\u00e4skin velje\u00e4ni Hanania, ja Hananiaa, linnan vanhinta Jerusalemissa (sill\u00e4 h\u00e4n oli uskollinen ja Jumalaa pelk\u00e4\u00e4v\u00e4inen mies monen suhteen),\n7:3 Ja sanoin heille: ei Jerusalemin portteja ennen pid\u00e4 avattaman, kuin aurinko l\u00e4mpi\u00e4\u00e4, ja kuin viel\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n, niin pit\u00e4\u00e4 portit pantaman kiinni ja teljett\u00e4m\u00e4n. Ja vartiat asetettiin Jerusalemin asuvaisista jokainen paikkaansa, ja kukin oman huoneensa kohdalle;\n7:4 Sill\u00e4 kaupunki oli avara ja suuri, mutta kansaa oli siin\u00e4 v\u00e4h\u00e4n; ja ei olleet huoneet rakennetut.\n7:5 Ja minun Jumalani lykk\u00e4si mieleeni, ett\u00e4 min\u00e4 kokosin ylimm\u00e4iset ja p\u00e4\u00e4miehet ja kansan, ja luin heid\u00e4t; ja min\u00e4 l\u00f6ysin heid\u00e4n mieslukunsa kirjan, jotka ennen olivat tulleet vankeudesta, ja min\u00e4 l\u00f6ysin siin\u00e4 kirjoitettuna.\n7:6 N\u00e4m\u00e4t ovat maakunnan lapset, jotka palasivat poisviedyist\u00e4 vangeista, jotka Nebukadnetsar Babelin kuningas oli vienyt pois; ja he palasivat Jerusalemiin ja Juudaan, jokainen kaupunkiinsa,\n7:7 Jotka tulivat Serubbabelin, Jesuan, Nehemia, Asarian, Raamian, Nahamanin, Mordekain, Bilsan, Misperetin, Bigvain, Nehumin ja Baenan kanssa. T\u00e4m\u00e4 on Israelin miesten luku:\n7:8 Baroksen lapsia, kaksituhatta, sata ja kaksikahdeksattakymment\u00e4;\n7:9 Sephatian lapsia, kolmesataa ja kaksikahdeksattakymment\u00e4;\n7:10 Aran lapsia, kuusisataa ja kaksikuudettakymment\u00e4;\n7:11 Pahatmoabin lapsia, Jesuan ja Joabin lasten seassa, kaksituhatta, kahdeksansataa ja kahdeksantoistakymment\u00e4;\n7:12 Elamin lapsia, tuhannen, kaksisataa ja nelj\u00e4kuudettakymment\u00e4;\n7:13 Sattun lapsia, kahdeksansataa ja viisiviidett\u00e4kymment\u00e4;\n7:14 Sakkain lapsia seitsem\u00e4nsataa ja kuusikymment\u00e4;\n7:15 Binnuin lapsia, kuusisataa ja kahdeksanviidett\u00e4kymment\u00e4;\n7:16 Bebain lapsia, kuusisataa ja kahdeksankolmattakymment\u00e4;\n7:17 Asgadin lapsia, kaksituhatta, kolmesataa ja kaksikolmattakymment\u00e4;\n7:18 Adonikamin lapsia, kuusisataa ja seitsem\u00e4nseitsem\u00e4tt\u00e4kymment\u00e4;\n7:19 Bigvain lapsia, kaksituhatta ja seitsem\u00e4nseitsem\u00e4tt\u00e4kymment\u00e4;\n7:20 Adinin lapsia, kuusisataa ja viisikuudettakymment\u00e4;\n7:21 Aterin lapsia Hiskiasta, yhdeks\u00e4nkymment\u00e4 ja kahdeksan;\n7:22 Hasumin lapsia, kolmesataa ja kahdeksankolmattakymment\u00e4;\n7:23 Besain lapsia, kolmesataa ja nelj\u00e4kolmattakymment\u00e4;\n7:24 Hariphin lapsia, sata ja kaksitoistakymment\u00e4;\n7:25 Gibeonin lapsia, yhdeks\u00e4nkymment\u00e4 ja viisi;\n7:26 Betlehemin ja Netophan miehi\u00e4 sata ja kahdeksanyhdeks\u00e4tt\u00e4kymment\u00e4;\n7:27 Anatotin miehi\u00e4, sata ja kahdeksankolmattakymment\u00e4;\n7:28 Betasmavetin miehi\u00e4, kaksiviidett\u00e4kymment\u00e4;\n7:29 Kirjatjearimin, Kaphiran ja Beerotin miehi\u00e4, seitsem\u00e4nsataa ja kolmeviidett\u00e4kymment\u00e4;\n7:30 Raman ja Gabaan miehi\u00e4, kuusisataa ja yksikolmattakymment\u00e4;\n7:31 Mikmaan miehi\u00e4, sata ja kaksikolmattakymment\u00e4;\n7:32 Betelin ja Ain miehi\u00e4, sata ja kolmekolmattakymment\u00e4;\n7:33 Toisen Nebon miehi\u00e4, kaksikuudettakymment\u00e4;\n7:34 Toisen Elamin lapsia, tuhannen, kaksisataa ja nelj\u00e4kuudettakymment\u00e4;\n7:35 Harimin lapsia, kolmesataa ja kaksikymment\u00e4;\n7:36 Jerihon lapsia, kolmesataa ja viisiviidett\u00e4kymment\u00e4;\n7:37 Lodin, Hadadin ja Onon lapsia, seitsem\u00e4nsataa ja yksikolmattakymment\u00e4;\n7:38 Senaan lapsia, kolmetuhatta, yhdeks\u00e4nsataa ja kolmekymment\u00e4;\n7:39 Papit: Jedajan lapsia Jesuan huoneesta, yhdeks\u00e4nsataa ja kolmekahdeksattakymment\u00e4;\n7:40 Immerin lapsia, tuhannen ja kaksikuudettakymment\u00e4;\n7:41 Pashurin lapsia, tuhannen, kaksisataa ja seitsem\u00e4nviidett\u00e4kymment\u00e4;\n7:42 Harimin lapsia, tuhannen ja seitsem\u00e4ntoistakymment\u00e4;\n7:43 Levil\u00e4iset: Jesuan lapsia Kadmielista Hodevan lasten seasta, nelj\u00e4kahdeksattakymment\u00e4;\n7:44 Veisaajat: Asaphin lapsia, sata ja kahdeksanviidett\u00e4kymment\u00e4;\n7:45 Ovenvartiat olivat Sallumin lapset, Aterin lapset, Talmonin lapset, Akkubin lapset, Hatitan lapset, Sobain lapset, (kaikki yhteen) sata ja kahdeksannelj\u00e4tt\u00e4kymment\u00e4;\n7:46 Netinimit: Zihan lapset, Hasuphan lapset, Taboatin lapset,\n7:47 Keroksen lapset, Sian lapset, Padonin lapset,\n7:48 Libanan lapset, Hagaban lapset, Salmain lapset,\n7:49 Hananin lapset, Giddelin lapset, Gaharin lapset,\n7:50 Reajan lapset, Resinin lapset, Nekodan lapset,\n7:51 Gassamin lapset, Ussan lapset, Passean lapset,\n7:52 Besain lapset, Megunimin lapset, Nephusesimin lapset,\n7:53 Bakbukin lapset, Haguphan lapset, Harhurin lapset,\n7:54 Batslitin lapset, Mehidan lapset, Harsan lapset,\n7:55 Barkoksen lapset, Siseran lapset, Thaman lapset,\n7:56 Netsian lapset, Hatiphan lapset.\n7:57 Salomon palveliain lapsia oli: Sotain lapset, Sopheretin lapset, Peridan lapset,\n7:58 Jaelan lapset, Darkonin lapset, Giddelin lapset,\n7:59 Sephatian lapset, Hattilin lapset, PokeretZebaimin lapset, Amonin lapset.\n7:60 Kaikkia Netinimein ja Salomon palveliain lapsia oli (yhteen) kolmesataa, yhdeks\u00e4nkymment\u00e4 ja kaksi.\n7:61 Ja n\u00e4m\u00e4 meniv\u00e4t yl\u00f6s Telmelasta, Telharsasta: Kerubi, Addon ja Immer; mutta ei he tiet\u00e4neet is\u00e4ins\u00e4 huonetta taikka siement\u00e4ns\u00e4, olivatko he Israelista:\n7:62 Delajan lapset, Tobian lapset, Nekodan lapset, kuusisataa ja kaksiviidett\u00e4kymment\u00e4;\n7:63 Ja papeista: Hobajan lapset, Hakkotsin lapset, Barsillain lapset, joka otti em\u00e4nn\u00e4n Barsillain Gileadilaisen tytt\u00e4rist\u00e4, ja kutsuttiin sitte heid\u00e4n nimell\u00e4ns\u00e4.\n7:64 N\u00e4m\u00e4 etsiv\u00e4t sukukuntansa polvilukukirjaa; ja ettei sit\u00e4 l\u00f6ydetty, hylj\u00e4ttiin he pappeudesta.\n7:65 Ja Tirsata sanoi heille, ettei heid\u00e4n pit\u00e4nyt sy\u00f6m\u00e4n siit\u00e4 kaikkein pyhimm\u00e4st\u00e4, ennenkuin pappi seisois valkeudessa ja t\u00e4ydellisyydess\u00e4.\n7:66 Koko joukko yhteen oli kaksiviidett\u00e4kymment\u00e4 tuhatta, kolmesataa ja kuusikymment\u00e4,\n7:67 Paitsi heid\u00e4n palvelioitansa ja piikojansa, joita oli seitsem\u00e4ntuhatta, kolmesataa ja seitsem\u00e4nnelj\u00e4tt\u00e4kymment\u00e4. Niin my\u00f6s heid\u00e4n seassansa oli veisaajia, miehi\u00e4 ja vaimoja, kaksisataa ja viisiviidett\u00e4kymment\u00e4;\n7:68 Seitsem\u00e4nsataa ja kuusinelj\u00e4tt\u00e4kymment\u00e4 hevoista; kaksisataa ja viisiviidett\u00e4kymment\u00e4 muulia;\n7:69 Nelj\u00e4sataa ja viisinelj\u00e4tt\u00e4kymment\u00e4 kamelia; kuusituhatta, seitsem\u00e4nsataa ja kaksikymment\u00e4 aasia.\n7:70 Ja muutamat ylimm\u00e4ist\u00e4 isist\u00e4 antoivat rakennukseen: Tirsata antoi tavaraksi tuhannen kultapenninki\u00e4, viisikymment\u00e4 maljaa, viisisataa ja kolmekymment\u00e4 papin hametta.\n7:71 Ja muutamat ylimm\u00e4isist\u00e4 isist\u00e4 antoivat rakennuksen tavaraksi kaksikymment\u00e4 tuhatta kultapenninki\u00e4, kaksituhatta ja kaksisataa leivisk\u00e4\u00e4 hopiaa.\n7:72 Ja muu kansa antoi kaksikymment\u00e4 tuhatta kultapenninki\u00e4, ja kaksituhatta leivisk\u00e4\u00e4 hopiaa, ja seitsem\u00e4nseitsem\u00e4tt\u00e4kymment\u00e4 papin hametta.\n7:73 Ja papit, Levil\u00e4iset, ovenvartiat, veisaajat, ja muutamat kansasta ja Netinimit ja koko Israel asuivat kaupungeissa. Ja seitsem\u00e4nnen kuukauden l\u00e4hestyess\u00e4 olivat Israelin lapset kaupungeissa.\n8:1 Sitte kokoontui kaikki kansa niinkuin yksi mies sille kadulle, joka on Vesiportin edess\u00e4, ja sanoivat Esralle, kirjanoppineelle, ett\u00e4 h\u00e4n tois Moseksen lakikirjan, jonka Herra oli Israelille k\u00e4skenyt.\n8:2 Ja Esra pappi toi lakikirjan kansan eteen, sek\u00e4 miesten ett\u00e4 vaimoin, ja kaikkein jotka ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja kuulla taisivat, ensim\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 seitsem\u00e4tt\u00e4 kuuta.\n8:3 Ja h\u00e4n luki siit\u00e4 kadulla Vesiportin edess\u00e4 aamusta hamaan puolip\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti miesten ja vaimoin edess\u00e4, ja jokaisen joka ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 taisi; ja kaiken kansan korvat olivat lakikirjaan k\u00e4\u00e4nnetyt.\n8:4 Ja Esra, kirjanoppinut, seisoi korkialla puuistuimella, jonka he sit\u00e4 varten olivat tehneet; ja Mattitia, Sema, Anaja, Uria, Hilkia ja Maeseja seisoivat h\u00e4nen vieress\u00e4ns\u00e4 h\u00e4nen oikialla puolellansa; ja h\u00e4nen vasemmalla puolellansa seisoivat Pedaja, Misael, Malkia, Hasum, Hasbaddana, Sakaria ja Mesullam.\n8:5 Ja Esra avasi kirjan kaiken kansan edess\u00e4; sill\u00e4 h\u00e4n seisoi ylemp\u00e4n\u00e4 kaikkea kansaa. Ja kuin h\u00e4n sen avasi, niin seisoi kaikki kansa.\n8:6 Ja Esra kiitti Herraa, suurta Jumalaa, ja kaikki kansa vastasi nostetuilla k\u00e4sill\u00e4: amen! ja he kumarsivat ja rukoilivat Herraa kasvoillansa maassa.\n8:7 Ja Jesua, Bani, Serebia, Jamin, Akub, Sabtai, Hodija, Maeseja, Kelita, Asaria, Josabad, Hanan, Pelaja ja Levil\u00e4iset opettivat kansan lakia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n; ja kansa seisoi alallansa.\n8:8 Ja he lukivat Jumalan lakikirjan selki\u00e4sti ja niin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti, ett\u00e4 he ymm\u00e4rsiv\u00e4t, mit\u00e4 luettiin.\n8:9 Ja Nehemia, joka on Tirsata, ja Esra pappi, kirjanoppinut, ja Levil\u00e4iset jotka kansan opettivat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, sanoivat kansalle: t\u00e4m\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 on pyh\u00e4 Herralle teid\u00e4n Jumalallenne: \u00e4lk\u00e4\u00e4t murehtiko ja \u00e4lk\u00e4\u00e4t itkek\u00f6! sill\u00e4 kuin kansa kuuli lain sanat, niin he kaikki itkiv\u00e4t.\n8:10 Ja h\u00e4n sanoi heille: menk\u00e4\u00e4t ja sy\u00f6k\u00e4\u00e4t lihavaa, ja juokaat makiaa, ja l\u00e4hett\u00e4k\u00e4\u00e4t niille my\u00f6s osa, joilla ei mit\u00e4\u00e4n ole valmistettu; t\u00e4m\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 on pyh\u00e4 meid\u00e4n Herrallemme, sent\u00e4hden \u00e4lk\u00e4\u00e4t murehtiko; sill\u00e4 Herran ilo on teid\u00e4n v\u00e4kevyytenne.\n8:11 Ja Levil\u00e4iset vaikittivat kaiken kansan ja sanoivat: olkaat \u00e4\u00e4neti, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 on pyh\u00e4, \u00e4lk\u00e4\u00e4t murehtiko!\n8:12 Ja kaikki kansa meni sy\u00f6m\u00e4\u00e4n ja juomaan, ja l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n osia ulos, ja tekiv\u00e4t suuren ilon; sill\u00e4 he olivat ymm\u00e4rt\u00e4neet ne sanat, jotka heille olivat ilmoitetut.\n8:13 Toisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tulivat ylimm\u00e4iset is\u00e4t kaikesta kansasta, papit ja Levil\u00e4iset kokoon, Esran kirjanoppineen tyk\u00f6, oppimaan lain sanoja.\n8:14 Ja he l\u00f6ysiv\u00e4t laissa kirjoitetun, ett\u00e4 Herra oli k\u00e4skenyt Moseksen kautta Israelin lasten asua lehtimajoissa seitsem\u00e4nnen kuun juhlalla.\n8:15 Ja he antoivat sen julkisesti ilmoittaa ja kuuluttaa kaikissa kaupungeissansa ja Jerusalemissa, ja sanoa: menk\u00e4\u00e4t ulos vuorelle ja tuokaat \u00f6ljypuun oksia, balsamipuun oksia, myrrhamipuun oksia, palmupuun oksia ja paksuista puista oksia, tehd\u00e4ksenne majoja, niinkuin kirjoitettu on.\n8:16 Ja kansa meniv\u00e4t ulos ja toivat, ja tekiv\u00e4t itsellens\u00e4 lehtimajoja, jokainen kattonsa p\u00e4\u00e4lle ja kartanoihinsa, ja Jumalan huoneen kartanoihin, ja Vesiportin kadulle, ja Ephraimin portin kadulle.\n8:17 Ja kaikki kansa, joka palannut oli vankeudesta, teki lehtimajoja ja asui niiss\u00e4; sill\u00e4 ei Israelin lapset niin olleet tehneet hamasta Josuan Nunin pojan ajasta niin siihen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti. Ja siin\u00e4 oli sangen suuri ilo.\n8:18 Ja luettiin joka p\u00e4iv\u00e4 Jumalan lakikirjaa, ensimm\u00e4isest\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 niin viimeiseen. Ja he pitiv\u00e4t juhlaa seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja kahdeksantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, tavan j\u00e4lkeen.\n9:1 Nelj\u00e4nten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kolmattakymment\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kuuta tulivat Israelin lapset kokoon, paastoten, s\u00e4keiss\u00e4, ja multaa p\u00e4\u00e4ll\u00e4ns\u00e4.\n9:2 Ja he eroittivat Israelin siemenen kaikista muukalaisista lapsista; ja he tulivat edes ja tunnustivat syntins\u00e4 ja is\u00e4ins\u00e4 pahat teot.\n9:3 Ja he nousivat yl\u00f6s siallensa, ja heid\u00e4n edess\u00e4ns\u00e4 luettiin nelj\u00e4 kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 Herran heid\u00e4n Jumalansa lakikirjasta; ja he tunnustivat, ja rukoilivat Herraa Jumalaansa nelj\u00e4 kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.\n9:4 Ja Levil\u00e4isten korkopaikalle nousivat Jesua, Bani, Kadmiel, Sebania, Bunni, Serebia, Bani ja Kenani, ja huusivat suurella \u00e4\u00e4nell\u00e4 Herran Jumalansa tyk\u00f6.\n9:5 Ja Levil\u00e4iset Jesua, Bani, Kadmiel, Hasabnea, Serebia, Hodia, Sebania ja Petahia sanoivat: nouskaat, kiitt\u00e4k\u00e4\u00e4t Herraa teid\u00e4n Jumalaanne ijankaikkisesta ijankaikkiseen! Ja sinun kunnias nimi kiitet\u00e4\u00e4n, joka on korotettu ylitse kaiken siunauksen ja kiitoksen.\n9:6 Sin\u00e4 olet Herra yksin\u00e4s, sin\u00e4 olet luonut taivaat ja taivasten taivaat kaiken heid\u00e4n sotav\u00e4kens\u00e4 kanssa, maan ja kaikki, mit\u00e4 sen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on, meret ja kaikki, mit\u00e4 niiss\u00e4 on; ja sin\u00e4 teet kaikki n\u00e4m\u00e4t el\u00e4v\u00e4ksi; ja taivaan sotajoukot kumartaen rukoilevat sinua.\n9:7 Sin\u00e4 olet Herra Jumala, joka valitsit Abramin, ja johdatit h\u00e4nen Kaldean Uurista ja nimitit h\u00e4net Abrahamiksi,\n9:8 Ja l\u00f6ysit h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 uskolliseksi sinun edess\u00e4s, ja teit liiton h\u00e4nen kanssansa, antaakses h\u00e4nen siemenellens\u00e4 Kanaanealaisten, Hetil\u00e4isten, Amorilaisten, Pheresil\u00e4isten, Jebusilaisten ja Girgasilaisten maan, ja olet pit\u00e4nyt sanas, sill\u00e4 sin\u00e4 olet vanhurskas;\n9:9 Ja sin\u00e4 n\u00e4it is\u00e4imme viheli\u00e4isyyden Egyptiss\u00e4, ja kuulit heid\u00e4n huutonsa Punaisen meren tyk\u00f6n\u00e4,\n9:10 Ja teit tunnust\u00e4htej\u00e4 ja ihmeit\u00e4 Pharaolle, ja kaikissa h\u00e4nen palvelioissansa, ja kaikessa h\u00e4nen maansa kansassa; sill\u00e4 sin\u00e4 tiesit heid\u00e4n ylpi\u00e4ksi heit\u00e4 vastaan; ja teit itselles nimen, niinkuin se t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on.\n9:11 Ja sin\u00e4 jaoit meren heid\u00e4n edess\u00e4ns\u00e4, niin ett\u00e4 he kuivalla meniv\u00e4t keskitse meren; ja heid\u00e4n vainoojansa heitit sin\u00e4 syvyyteen, niinkuin kiven v\u00e4keviin vesiin.\n9:12 Ja p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 sin\u00e4 johdatit heit\u00e4 pilven patsaalla ja y\u00f6ll\u00e4 tulen patsaalla, valaisten heille tiet\u00e4, jota he vaelsivat.\n9:13 Sin\u00e4 tulit Sinain vuorelta alas ja puhuit heid\u00e4n kanssansa taivaasta, ja annoit heille oikiat tuomiot ja totisen lain, hyv\u00e4t s\u00e4\u00e4dyt ja k\u00e4skyt,\n9:14 Ja ilmoitit heille pyh\u00e4n sabbatis, ja annoit heille k\u00e4skyt, s\u00e4\u00e4dyt ja lain palvelias Moseksen kautta.\n9:15 Ja annoit heille leip\u00e4\u00e4 taivaasta, kuin he isosivat, ja annoit veden vuotaa kalliosta, kuin he janosivat; ja puhuit heille, ett\u00e4 heid\u00e4n piti menem\u00e4n ja omistaman maan, jonka t\u00e4hden sin\u00e4 nostit k\u00e4tes antaakses sen heille.\n9:16 Mutta he ja meid\u00e4n is\u00e4mme tulivat ylpeiksi ja kovakorvaisiksi, ettei he totelleet sinun k\u00e4skyj\u00e4s.\n9:17 Ja eip\u00e4 he tahtoneet kuullakaan, ja ei he ajatelleet niit\u00e4 ihmeit\u00e4, jotka sin\u00e4 teit heid\u00e4n kanssansa; vaan he tulivat uppiniskaisiksi ja asettivat p\u00e4\u00e4miehen palataksensa takaperin orjuuteensa, vastahakoisuudessansa; mutta sin\u00e4 Jumala olet anteeksiantaja, armollinen, laupias ja pitk\u00e4mielinen, sangen suuri laupiudesta, ja et sin\u00e4 heit\u00e4 hylj\u00e4nnyt.\n9:18 Vaikka he tekiv\u00e4t valetun vasikan ja sanoivat: t\u00e4m\u00e4 on sinun Jumalas, joka sinun johdatti Egyptist\u00e4, ja tekiv\u00e4t suuren h\u00e4v\u00e4istyksen;\n9:19 Et sin\u00e4 kuitenkaan heit\u00e4 hylj\u00e4nnyt korvessa, sinun suuren laupiutes t\u00e4hden. Ja pilven patsas ei mennyt heilt\u00e4 pois p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4, johdattamasta heit\u00e4 tiell\u00e4, eik\u00e4 tulen patsas y\u00f6ll\u00e4, valaisemasta heille tiet\u00e4, jota he vaelsivat.\n9:20 Ja sin\u00e4 annoit heille hyv\u00e4n henkes opettamaan heit\u00e4; et sin\u00e4 my\u00f6s kielt\u00e4nyt mannaas heid\u00e4n suustansa, ja sin\u00e4 annoit heille vett\u00e4 heid\u00e4n janossansa.\n9:21 Sin\u00e4 ravitsit heit\u00e4 korvessa nelj\u00e4kymment\u00e4 ajastaikaa, ettei heilt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n puuttunut; ei heid\u00e4n vaatteensa vanhentuneet, eik\u00e4 heid\u00e4n jalkansa ajettuneet.\n9:22 Sin\u00e4 annoit heille valtakunnat ja kansat, ja jaoit heid\u00e4t sinne ja t\u00e4nne, omistamaan Sihonin maata, ja Hesbonin kuninkaan maata ja Ogin Basanin kuninkaan maata.\n9:23 Ja sin\u00e4 enensit heid\u00e4n lapsensa niinkuin t\u00e4hdet taivaassa, ja veit heid\u00e4t siihen maahan, josta sin\u00e4 heid\u00e4n isillens\u00e4 sanonut olit, ett\u00e4 heid\u00e4n piti sinne menem\u00e4n ja omistaman.\n9:24 Ja lapset meniv\u00e4t ja omistivat maan; ja sin\u00e4 n\u00f6yryytit Kanaanealaisten maan asujamet heid\u00e4n edess\u00e4ns\u00e4, ja annoit heit\u00e4 heid\u00e4n k\u00e4siins\u00e4, niin my\u00f6s heid\u00e4n kuninkaansa ja maan kansat, tehd\u00e4 heille oman tahtonsa per\u00e4\u00e4n.\n9:25 Ja he voittivat vahvat kaupungit ja lihavan maan, ja omistivat huoneet t\u00e4ynn\u00e4 kaikkinaista viljaa, vuojonkivisi\u00e4 kaivoja, viinam\u00e4ki\u00e4 ja \u00f6ljym\u00e4ki\u00e4 ja paljon hedelm\u00e4llisi\u00e4 puita. Ja he s\u00f6iv\u00e4t ja ravittiin, ja lihoivat, ja eliv\u00e4t herkullisesti sinun suuresta hyvyydest\u00e4s.\n9:26 Mutta he tulivat tottelemattomiksi ja vastahakoisiksi sinua vastaan, ja heittiv\u00e4t sinun lakis selk\u00e4ns\u00e4 taa, ja tappoivat sinun prophetas, jotka heid\u00e4n edess\u00e4ns\u00e4 todistivat, ett\u00e4 he olisivat k\u00e4\u00e4ntyneet sinun tyk\u00f6s; ja he suuresti h\u00e4p\u00e4isiv\u00e4t sinua.\n9:27 Sent\u00e4hden sin\u00e4 annoit heit\u00e4 vihollistensa k\u00e4siin, jotka heit\u00e4 ahdistivat. Ja he huusivat sinua ahdistuksensa aikana, ja sin\u00e4 kuulit taivaasta heit\u00e4, ja laupiutes t\u00e4hden annoit sin\u00e4 heille pelastajat, jotka heit\u00e4 auttivat vihollistensa k\u00e4sist\u00e4.\n9:28 Mutta kun he lepoon tulivat, palasivat he pahaa tekem\u00e4\u00e4n sinun edess\u00e4s: niin sin\u00e4 hylk\u00e4sit heit\u00e4 vihollistensa k\u00e4siin, jotka heit\u00e4 hallitsivat. Niin he k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t heit\u00e4ns\u00e4 ja taas huusivat sinua, ja sin\u00e4 kuulit heit\u00e4 taivaasta ja pelastit heit\u00e4 monta aikaa, sinun suuren laupiutes t\u00e4hden.\n9:29 Ja sin\u00e4 annoit heille tiett\u00e4v\u00e4ksi tehd\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n piti k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4n itsens\u00e4 sinun lakis tyk\u00f6; mutta he olivat ylpi\u00e4t ja ei totelleet sinun k\u00e4skyj\u00e4s, ja synti\u00e4 tekiv\u00e4t sinun tuomiotas vastaan, joita jos ihminen tekee, h\u00e4n el\u00e4\u00e4 niiss\u00e4; ja he k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t hartionsa ja kovensivat niskansa, ja ei totelleet.\n9:30 Ja sin\u00e4 k\u00e4rsit heit\u00e4 monta ajastaikaa, ja annoit heille tehd\u00e4 tiett\u00e4v\u00e4ksi henkes kautta sinun prophetaissas; mutta ei he ottaneet korviinsa; sent\u00e4hden sin\u00e4 annoit heit\u00e4 maan kansain k\u00e4siin.\n9:31 Mutta suuren laupiutes t\u00e4hden et sin\u00e4 heit\u00e4 per\u00e4ti teloittanut eli hylj\u00e4nnyt; sill\u00e4 sin\u00e4 olet armollinen ja laupias Jumala.\n9:32 Nyt meid\u00e4n Jumalamme! sin\u00e4 suuri Jumala, v\u00e4kev\u00e4 ja pelj\u00e4tt\u00e4v\u00e4, joka pid\u00e4t liiton ja laupiuden, \u00e4l\u00e4 v\u00e4h\u00e4ksy kaikkia niit\u00e4 vaivoja, jotka meille ja meid\u00e4n kuninkaillemme, p\u00e4\u00e4miehillemme, papeillemme, prophetaillemme, isillemme ja kaikelle sinun kansalles, Assurin kuninkaan ajasta niin t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti, tapahtuneet ovat.\n9:33 Sin\u00e4 olet vanhurskas kaikissa niiss\u00e4, mitk\u00e4 sin\u00e4 meid\u00e4n p\u00e4\u00e4llemme olet tuonut; sill\u00e4 sin\u00e4 olet oiken tehnyt, mutta me olemme olleet jumalattomat.\n9:34 Ja meid\u00e4n kuninkaamme, p\u00e4\u00e4miehemme, meid\u00e4n pappimme ja is\u00e4mme ei ole tehneet sinun lakis j\u00e4lkeen, eik\u00e4 lukua pit\u00e4neet sinun k\u00e4skyist\u00e4s ja todistuksistas, joita annoit heille ilmoitettaa.\n9:35 Ja ei he palvelleet sinua valtakunnassansa ja sinun suuressa hyvyydess\u00e4s, jonka sin\u00e4 annoit heille, ja siin\u00e4 avarassa ja lihavassa maassa, jonkas annoit heid\u00e4n eteens\u00e4; ja ei he palanneet pahoista t\u00f6ist\u00e4ns\u00e4.\n9:36 Katso, me olemme palveliat t\u00e4n\u00e4p\u00e4n\u00e4; ja siin\u00e4 maassa, jonka annoit meid\u00e4n isillemme, ett\u00e4 he olisivat sy\u00f6neet h\u00e4nen hedelmi\u00e4ns\u00e4 ja hyvyytt\u00e4ns\u00e4, katso, siin\u00e4 me olemme palveliat.\n9:37 Ja se enent\u00e4\u00e4 tulonsa kuninkaille, jotka panit meid\u00e4n p\u00e4\u00e4llemme meid\u00e4n synteimme t\u00e4hden; ja he hallitsevat meid\u00e4n ruumiimme ja karjamme oman tahtonsa j\u00e4lkeen, ja me olemme juuri suuressa tuskassa.\n9:38 Ja n\u00e4iss\u00e4 kaikissa teemme me vahvan liiton, ja kirjoitamme sen, ja annamme meid\u00e4n p\u00e4\u00e4miestemme, Levil\u00e4istemme sen sinetill\u00e4ns\u00e4 vahvistaa.\n10:1 Ja ne, jotka sinettins\u00e4 painoivat, olivat Nehemia Tirsata Hakalian poika, ja Zidkia,\n10:2 Seraja, Asaria, Jeremia,\n10:3 Pashur, Amaria, Malkia,\n10:4 Hattus, Sebania, Malluk,\n10:5 Harim, Meremot, Obadia,\n10:6 Daniel, Ginnetun, Baruk,\n10:7 Mesullam, Abia, Mijamin,\n10:8 Maasia, Bilgai ja Semaja: ne olivat papit.\n10:9 Mutta Levil\u00e4iset olivat: Jesua Asanian poika, Binnui, Henadadin lapsista, Kadmiel,\n10:10 Ja heid\u00e4n veljens\u00e4: Sebania, Hodia, Kelita, Pelaja, Hanan,\n10:11 Miika, Rehob, Hasabia,\n10:12 Sakkur, Serebia, Sebania,\n10:13 Hodia, Bani ja Beninu,\n10:14 Kansan p\u00e4\u00e4miehet olivat: Paros, Pahatmoab, Elam, Sattu, Bani,\n10:15 Bunni, Asgad, Bebai,\n10:16 Adonia, Bigvai, Adin,\n10:17 Ater, Hiskia, Assur,\n10:18 Hodia, Hasum, Betsai,\n10:19 Hariph, Anatot, Neubai,\n10:20 Magpias, Mesullam, Hesir,\n10:21 Mesesabel, Zadok, Jaddua,\n10:22 Pelatia, Hanan, Anaja,\n10:23 Hosea, Hanania, Hasub,\n10:24 Halohes, Pilha, Sobek,\n10:25 Rehum, Hasabna, Maeseja,\n10:26 Ahia, Hanan, Anan,\n10:27 Malluk, Harim ja Baena;\n10:28 Ja muu kansa, papit, Levil\u00e4iset, ovenvartiat, veisaajat, Netinimit ja kaikki, jotka olivat erinneet maan kansoista Jumalan lain tyk\u00f6 vaimoinsa, poikainsa ja tyt\u00e4rtens\u00e4 kanssa, ja kaikki, jotka sen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 taisivat.\n10:29 Ja heid\u00e4n voimallisensa ottivat veljeins\u00e4 puolesta sen vastaan. Ja he tulivat vannomaan ja lupaamaan valallansa, vaeltaaksensa Jumalan laissa, joka heille oli annettu Moseksen Jumalan palvelian kautta, pit\u00e4\u00e4ksens\u00e4 ja tehd\u00e4ksens\u00e4 kaikki Herran meid\u00e4n Jumalamme k\u00e4skyt, tuomiot ja s\u00e4\u00e4dyt;\n10:30 Ja ettei meid\u00e4n pid\u00e4 antaman maan kansoille tytt\u00e4ri\u00e4mme, emmek\u00e4 my\u00f6s ota pojillemme heid\u00e4n tytt\u00e4ri\u00e4ns\u00e4.\n10:31 Ja jos maan kansa tuo sabbatina kauppakalua ja kaikkinaista vuoden tuloa myyt\u00e4v\u00e4ksi, niin emme ota heilt\u00e4 sabbatina ja pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4; ja ett\u00e4 me seitsem\u00e4nnen vuoden annamme olla vapaana kaikista rasituksista;\n10:32 Ja panemme k\u00e4skyn itse p\u00e4\u00e4llemme, ett\u00e4 annamme kolmannen osan yhdest\u00e4 siklist\u00e4 ajastajasta Jumalamme huoneen palvelukseen:\n10:33 N\u00e4kyleiv\u00e4ksi, alinomaiseksi ruokauhriksi, alinomaiseksi polttouhriksi, sabbatina, uusilla kuilla ja juhlap\u00e4ivin\u00e4, ja pyhitetyille, ja syntiuhriksi, jolla Israel sovitetaan, ja kaikkinaiseksi tarpeeksi Jumalamme huoneessa.\n10:34 Ja me heitimme arpaa pappein, Levil\u00e4isten ja kansan v\u00e4lill\u00e4 halkouhrista, joita joka vuosi piti viet\u00e4m\u00e4n meid\u00e4n Jumalamme huoneesen, is\u00e4imme huonetten j\u00e4lkeen, m\u00e4\u00e4r\u00e4tyill\u00e4 ajoilla poltettaa Herran meid\u00e4n Jumalamme alttarilla, niinkuin laissa kirjoitettu on;\n10:35 Ja ett\u00e4 me joka vuosi tuomme maamme esikoisia ja kaikkinaisten puiden ensim\u00e4isi\u00e4 hedelmi\u00e4 Herran huoneesen;\n10:36 Ja esikoiset pojistamme ja el\u00e4imist\u00e4mme, niinkuin laissa kirjoitettu on; ja esikoiset h\u00e4rjist\u00e4mme ja lampaistamme, ett\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 viem\u00e4n meid\u00e4n Jumalamme huoneesen papeille, jotka palvelevat Jumalamme huoneessa.\n10:37 Ja meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 viem\u00e4n taikinasta ensim\u00e4isen, ja ylennyksemme, ja kaikkinaisia puun hedelmi\u00e4, viinaa ja \u00f6ljy\u00e4 papeille, meid\u00e4n Jumalamme huoneen kammioihin, ja Levil\u00e4isille kymmenykset meid\u00e4n maastamme, ett\u00e4 Levil\u00e4iset kaikissa kaupungeissa pit\u00e4\u00e4 saaman kymmenykset meid\u00e4n ty\u00f6st\u00e4mme.\n10:38 Ja papin Aaronin pojan pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s saaman Levil\u00e4isten kanssa heid\u00e4n kymmenyksist\u00e4ns\u00e4, ja Levil\u00e4isten pit\u00e4\u00e4 viem\u00e4n kymmenyksist\u00e4ns\u00e4 kymmenennen osan meid\u00e4n Jumalamme huoneesen, tavarahuoneen kammioihin.\n10:39 Sill\u00e4 Israelin lapset ja Levin lapset piti my\u00f6s viem\u00e4n jyv\u00e4in, viinan ja \u00f6ljyn ylennyksen kammioihin; ja siell\u00e4 pit\u00e4\u00e4 oleman pyh\u00e4t astiat, ja papit, jotka palvelevat, ja ovenvartiat, ja veisaajat. Ja emme luovu meid\u00e4n Jumalamme huoneesta.\n11:1 Ja kansan p\u00e4\u00e4miehet asuivat Jerusalemissa; mutta muu kansa heitti arpaa, saattaaksensa yhden kymmenest\u00e4 asumaan Jerusalemiin, siihen pyh\u00e4\u00e4n kaupunkiin, mutta yhdeks\u00e4n osaa kaupungeissa.\n11:2 Ja kansa siunasi kaikkia niit\u00e4 miehi\u00e4, jotka mielistyiv\u00e4t asumaan Jerusalemissa.\n11:3 N\u00e4m\u00e4 ovat maakunnan p\u00e4\u00e4miehet, jotka asuivat Jerusalemissa; mutta Juudan kaupungeissa asui itsekukin omaisuuudessansa kaupungeissansa: Israel, papit, Levil\u00e4iset, Netinimit ja Salomon palveliain lapset.\n11:4 Ja Jerusalemissa asuivat muutamat Juudan ja Benjaminin lapsista. Juudan lapsista: Ataja Ussian poika, Sakarian pojan, Amarian pojan, Sephatian pojan, Mahalaleelin pojan, Peretsen lapsista,\n11:5 Ja Maeseja Barukin poika, Kolhosen pojan, Hasajan pojan, Adajan pojan, Jojaribin pojan, Sakarian pojan, Silomin pojan,\n11:6 Kaikki Peretsen lapset, jotka asuivat Jerusalemissa, nelj\u00e4sataa ja kahdeksanseitsem\u00e4tt\u00e4kymment\u00e4 vahvaa miest\u00e4.\n11:7 N\u00e4m\u00e4t olivat Benjaminin lapset: Sallu Mesullamin poika, Joedin pojan, Pedajan pojan, Kolajan pojan, Maasejan pojan, Itielin pojan, Jesajan pojan;\n11:8 Ja h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 Gabbai, Sallai, yhdeks\u00e4nsataa ja kahdeksankolmattakymment\u00e4;\n11:9 Ja Joel Sikrin poika oli heid\u00e4n esimiehens\u00e4, ja Juuda Senuan poika oli toisena kaupungin p\u00e4\u00e4ll\u00e4.\n11:10 Papeista, Jedaja Jojaribin poika, Jakin,\n11:11 Seraja Hilkian poika, Mesullamin pojan, Zadokin pojan, Merajotin pojan, Ahitobin pojan, Jumalan huoneen p\u00e4\u00e4mies,\n11:12 Ja heid\u00e4n velji\u00e4ns\u00e4, jotka huoneessa ty\u00f6t\u00e4 tekiv\u00e4t, oli kahdeksansataa ja kaksikolmattakymment\u00e4; ja Adaja Jerohamin poika, Pelalian pojan, Amsin pojan, Sakarian pojan, Pashurin pojan, Malkian pojan,\n11:13 Ja h\u00e4nen veljens\u00e4 is\u00e4in p\u00e4\u00e4miehet kaksisataa ja kaksiviidett\u00e4kymment\u00e4; ja Amasia Asareelin poika, Ahasain pojan, Mesillemotin pojan, Immerin pojan,\n11:14 Ja heid\u00e4n veljens\u00e4, v\u00e4kev\u00e4t miehet, sata ja kahdeksankolmattakymment\u00e4; ja Sabdiel Gedolimin poika oli heid\u00e4n esimiehens\u00e4.\n11:15 Levil\u00e4isist\u00e4: Semaja Hasubin poika, Asrikamin pojan, Hasabian pojan, Bunnin pojan;\n11:16 Ja Sabtai ja Josabad, Levil\u00e4isten p\u00e4\u00e4miehist\u00e4, Jumalan huoneen ulkonaisessa ty\u00f6ss\u00e4;\n11:17 Ja Mattania Miikan poika, Sabdin pojan, Asaphin pojan, joka oli ylimm\u00e4inen kiitosta alkamaan rukouksessa; ja Bakbukia toinen veljeins\u00e4 keskell\u00e4, ja Abda Sammuan poika, Galalin pojan, Jedutunin pojan.\n11:18 Levil\u00e4isi\u00e4 oli kaikkiansa pyh\u00e4ss\u00e4 kaupungissa kaksisataa ja nelj\u00e4yhdeks\u00e4tt\u00e4kymment\u00e4;\n11:19 Ja ovenvartiat: Akkub, Talmon ja heid\u00e4n veljens\u00e4, jotka porteissa vartioitsivat, sata ja kaksikahdeksattakymment\u00e4.\n11:20 Mutta muut Israelista, papit ja Levil\u00e4iset olivat kaikissa Juudan kaupungeissa, jokainen omassa perinn\u00f6ss\u00e4ns\u00e4.\n11:21 Ja Netinimit asuivat Ophelissa: ja Ziha ja Gispa olivat Netinimein p\u00e4\u00e4ll\u00e4.\n11:22 Mutta Levil\u00e4isten esimies oli Jerusalemissa, Ussi Banin poika, Hasabian pojan, Mattanian pojan, Miikan pojan; veisaajat olivat Asaphin pojista, Jumalan huoneen ty\u00f6n tyk\u00f6n\u00e4.\n11:23 Sill\u00e4 se oli kuninkaan k\u00e4sky heille, ett\u00e4 veisaajille piti oleman p\u00e4iv\u00e4inen m\u00e4\u00e4r\u00e4.\n11:24 Ja Petaja Mesesabeelin poika Seran lapsista, Juudan pojan, oli kuninkaan k\u00e4skyl\u00e4inen kaikissa asioissa kansan tyk\u00f6.\n11:25 Ja Juudan lapset, ne jotka ulkona olivat kyliss\u00e4 heid\u00e4n maassansa; muutamat asuivat Kirjatarbassa ja sen kyliss\u00e4, ja Dibonissa ja sen kyliss\u00e4, ja Kabseelissa ja sen kyliss\u00e4,\n11:26 ja Jesuassa, Moladassa, Betpaletissa,\n11:27 Ja Hasarsualissa, Bersebassa ja sen kyliss\u00e4,\n11:28 Ja Ziklagissa ja Mekonassa ja sen kyliss\u00e4,\n11:29 Ja Enrimmonissa, Zorgassa, Jarmutissa,\n11:30 Zanoassa, Adullamissa ja sen kyliss\u00e4, Lakiksessa ja sen kedolla Asekassa ja sen kyliss\u00e4. Ja he oleskelivat hamasta Bersebasta niin Hinnomin laaksoon asti.\n11:31 Mutta Benjaminin lapset Gabaasta asuivat Mikmassa, Ajassa ja Beteliss\u00e4 ja niiden kyliss\u00e4,\n11:32 Anatotissa, Nobissa, Ananiassa,\n11:33 Hatsorissa, Ramassa, Gittaimissa,\n11:34 Hadidissa, Ziboimissa, Neballatissa,\n11:35 Lodissa ja Onossa, Sepp\u00e4in laaksossa.\n11:36 Ja muutamat Levil\u00e4iset asuivat Juudan ja Benjaminin rajoilla.\n12:1 N\u00e4m\u00e4t ovat papit ja Levil\u00e4iset, jotka meniv\u00e4t yl\u00f6s Serubbabelin Sealtielin pojan ja Jesuan kanssa: Seraja, Jeremia, Esra,\n12:2 Amaria, Malluk, Hattus,\n12:3 Sekania, Rehum, Meremot,\n12:4 Iddo, Ginetoi, Abia,\n12:5 Mijamin, Maadia, Bilga,\n12:6 Semaja, Jojarib, Jedaja,\n12:7 Sallu, Amok, Hilkia ja Jedaja: n\u00e4m\u00e4t olivat pappein ja heid\u00e4n veljeins\u00e4 p\u00e4\u00e4miehet Jesuan aikana.\n12:8 Ja Levil\u00e4iset: Jesua, Binnui, Kadmiel, Serebia, Juuda ja Mattania kiitosvirtten p\u00e4\u00e4ll\u00e4, h\u00e4n ja h\u00e4nen veljens\u00e4;\n12:9 Bakbukia ja Unni veljinens\u00e4 olivat vartiana heid\u00e4n tyk\u00f6n\u00e4ns\u00e4.\n12:10 Jesua siitti Jojakimin, Jojakim siitti Eljasibin, Eljasib siitti Jojadan,\n12:11 Jojada siitti Jonatanin, Jonatan siitti Jadduan.\n12:12 Ja Jojakimin aikana olivat n\u00e4m\u00e4t ylimm\u00e4iset is\u00e4t pappein seassa: Serajasta Meraja, Jeremiasta Hanania,\n12:13 Esrasta oli Mesullam, Amariasta Johanan,\n12:14 Mallukista Jonatan, Sebaniasta Joseph,\n12:15 Harimista Adna, Merajotista Helkai,\n12:16 Iddosta Sakaria, Ginthonista Mesullam,\n12:17 Abiasta Sikri, Minjaminista ja Moadiasta Piltai,\n12:18 Bilgasta Sammua, Semajasta Jonatan,\n12:19 Jojaribista Matnai, Jedajasta Ussi,\n12:20 Sallaista Kallai, Amakista Eber,\n12:21 Hilkiasta Hasabia, Jedajasta Natanael.\n12:22 Levil\u00e4iset Eljasibin, Jojadan, Johanan ja Jadduan aikana, kirjoitetut is\u00e4in p\u00e4\u00e4miehet; niin my\u00f6s papit, Dariuksen Persialaisen valtakuntaan asti.\n12:23 Levin lapset, ylimm\u00e4iset is\u00e4t, ovat kirjoitetut Aikakirjaan, Johananin Eljasibin pojan aikaan asti.\n12:24 Ja Levil\u00e4isten p\u00e4\u00e4miehet: Hasabia, Serebia ja Jesua Kadmielin poika, ja heid\u00e4n veljens\u00e4 heid\u00e4n vieress\u00e4ns\u00e4, ylist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja kiitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4, niinkuin David Jumalan mies oli k\u00e4skenyt, yksi vartia toisen kohdalla.\n12:25 Mattania, Bakbukia, Obadia, Mesullam, Talmon ja Akkub olivat ovenvartiat, tavaraporttein vartioitsemisessa.\n12:26 N\u00e4m\u00e4t olivat Jojakimin Jesuan pojan Jotsadakin pojan aikana, ja Nehemian maanvanhimman, ja Esran papin, kirjanoppineen, aikana.\n12:27 Ja Jerusalemin muurin vihkimiselle etsiv\u00e4t he Levil\u00e4isi\u00e4 kaikista heid\u00e4n paikoistansa, tuodaksensa heit\u00e4 Jerusalemiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n vihkimist\u00e4 ilolla, kiitoksella, virsill\u00e4, symbaleilla, psalmeilla ja harpuilla.\n12:28 Ja veisaajain lapset tulivat kokoon Jerusalemin ymp\u00e4rist\u00f6lt\u00e4 ja Netophatin kylist\u00e4,\n12:29 Ja Gilgalin huoneesta, ja Gibean ja Asmavetin pelloilta; sill\u00e4 veisaajat olivat rakentaneet itsellens\u00e4 taloja Jerusalemin ymp\u00e4rill\u00e4.\n12:30 Ja papit ja Levil\u00e4iset puhdistivat itsens\u00e4: he puhdistivat my\u00f6s kansan ja portit ja muurit.\n12:31 Ja min\u00e4 annoin Juudan p\u00e4\u00e4miehet menn\u00e4 yl\u00f6s muurille, ja asetin kaksi suurta laulukuntaa ja juhlasaattoa muurin p\u00e4\u00e4lle: (yhden) oikialle puolelle Sontaporttia.\n12:32 Ja Hosaja ja toinen puoli Juudan p\u00e4\u00e4miehist\u00e4 k\u00e4viv\u00e4t heid\u00e4n per\u00e4ss\u00e4ns\u00e4,\n12:33 Ja Asaria, Esra, Mesullam,\n12:34 Juuda, Benjamin, Semaja ja Jeremia,\n12:35 Ja muutamat pappein lapsista vaskitorvein kanssa: Sakaria Jonatanin poika, Semajan pojan, Mattanian pojan, Mikajan pojan, Sakkurin pojan, Asaphin pojan;\n12:36 Ja h\u00e4nen veljens\u00e4 Semaja, Asareel, Milalai, Gilalai, Maai, Netaneel, Juuda, Hanani, Davidin Jumalan miehen kanteleiden kanssa, ja Esra kirjanoppinut heid\u00e4n edell\u00e4ns\u00e4.\n12:37 Ja L\u00e4hdeporttia p\u00e4in meniv\u00e4t he yl\u00f6s heid\u00e4n kohdallansa astuimia my\u00f6ten Davidin kaupunkiin, (ja siit\u00e4) astuimilla muurein p\u00e4\u00e4lle, Davidin huoneesta Vesiporttiin asti it\u00e4\u00e4n p\u00e4in.\n12:38 Ja toinen laulukunta k\u00e4vi vastaan, ja min\u00e4 sen per\u00e4ss\u00e4, ja toinen puoli kansaa muurin p\u00e4\u00e4ll\u00e4, P\u00e4tsitornista levi\u00e4\u00e4n muuriin saakka,\n12:39 Ja Ephraimin portista, Vanhan portin ja Kalaportin ja Hananeelin tornin ja Mean tornin ohitse Lammasporttiin asti; ja seisahtivat Vankiportissa.\n12:40 Ja ne kaksi kiitoskuoria seisoivat Jumalan huoneessa, ja min\u00e4 ja toinen puoli ylimm\u00e4isi\u00e4 minun kanssani,\n12:41 Ja papit Eliakim, Maeseja, Minjamin, Mikaja, Eljoenai, Sakaria, Hanania olivat vaskitorvein kanssa,\n12:42 Ja Maeseja, Semaja, Eleatsar, Ussi, Johanan, Malkia, Elam ja Asar. Ja veisaajat veisasivat korkiasti, ja Jisrahia oli esimiehen\u00e4.\n12:43 Ja he uhrasivat sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 suuret uhrit, ja olivat iloiset; sill\u00e4 Jumala oli heit\u00e4 iloittanut suurella ilolla, ett\u00e4 my\u00f6s vaimot ja lapsetkin iloitsivat, ja Jerusalemin ilo kuului kauvas.\n12:44 Siihen aikaan asetettiin miehet tavarakammioin p\u00e4\u00e4lle, joissa ylennykset, ensim\u00e4iset hedelm\u00e4t ja kymmenykset olivat, joita heid\u00e4n piti kokooman kaupunkein pelloista, papeille ja Levil\u00e4isille jaettaa lain j\u00e4lkeen; sill\u00e4 Juudalaisilla oli ilo papeista ja Levil\u00e4isist\u00e4, jotka seisoivat.\n12:45 Ja he pitiv\u00e4t vaarin Jumalan vartiosta ja puhdistuksen vartiosta, niin my\u00f6s veisaajista ja ovenvartioista, Davidin ja Salomon h\u00e4nen poikansa k\u00e4skyn j\u00e4lkeen,\n12:46 Sill\u00e4 Davidin ja Asaphin aikana olivat muinen asetetut ylimm\u00e4iset veisaajat, ja kiitosvirret ja kiitokset Jumalalle.\n12:47 Mutta koko Israel antoi veisaajille ja ovenvartioille osan, Serubbabelin ja Nehemian aikana, joka p\u00e4iv\u00e4 heid\u00e4n osansa; ja pyhittiv\u00e4t sen Levil\u00e4isille, ja Levil\u00e4iset pyhittiv\u00e4t Aaronin lapsille.\n13:1 Siihen aikaan luettiin Moseksen kirjaa kansan edess\u00e4, ja siin\u00e4 l\u00f6ydettiin kirjoitettuna, ettei kukaan Ammonilainen ja Moabilainen saa ik\u00e4n\u00e4ns\u00e4 tulla Jumalan seurakuntaan;\n13:2 Sill\u00e4 ei he tulleet Israelin lapsia vastaan leiv\u00e4ll\u00e4 ja vedell\u00e4, vaan palkkasivat Bileamin heit\u00e4 vastaan, kiroomaan heit\u00e4; mutta meid\u00e4n Jumalamme k\u00e4\u00e4nsi kirouksen siunaukseksi.\n13:3 Kuin he sen lain kuulivat, niin he eroittivat kaiken sekalaisen kansan Israelista.\n13:4 Ja sit\u00e4 ennen oli pappi Eljasib pantu meid\u00e4n Jumalan huoneen kammioin p\u00e4\u00e4lle, Tobian l\u00e4himm\u00e4inen;\n13:5 Ja h\u00e4n oli tehnyt h\u00e4nelle suuren kammion, johon he ennen olivat panneet ruokauhria, pyh\u00e4\u00e4 savua, astioita ja kymmenykset jyvist\u00e4, viinasta ja \u00f6ljyst\u00e4, jotka olivat k\u00e4sketyt annettaa Levil\u00e4isille, veisaajille ja ovenvartioille, ja pappein ylennykset.\n13:6 Mutta en min\u00e4 ollut silloin Jerusalemissa, kuin he kaikkia n\u00e4it\u00e4 tekiv\u00e4t; sill\u00e4 Artahsastan Babelin kuninkaan toisena vuonna nelj\u00e4tt\u00e4kymment\u00e4 tulin min\u00e4 kuninkaan tyk\u00f6, ja sain jonkun ajan per\u00e4st\u00e4 kuninkaalta luvan,\n13:7 Ja tulin Jerusalemiin ja ymm\u00e4rsin sen pahuuden, mink\u00e4 Eljasib oli tehnyt Tobian t\u00e4hden, ett\u00e4 h\u00e4n oli tehnyt h\u00e4nelle kammion Jumalan huoneen kartanolle.\n13:8 Ja min\u00e4 paheksuin sit\u00e4 kovin, ja heitin kaikki Tobian huoneen astiat kammiosta ulos,\n13:9 Ja k\u00e4skin puhdistaa kammiot, ja panin niihin j\u00e4lleen Jumalan huoneen astiat, ruokauhrit ja pyh\u00e4n savun.\n13:10 Ja min\u00e4 ymm\u00e4rsin, ettei Levil\u00e4isille ollut annettu heid\u00e4n osaansa, sent\u00e4hden olivat Levil\u00e4iset ja veisaajat paenneet tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 kukin pellollensa.\n13:11 Niin min\u00e4 nuhtelin esimiehi\u00e4 ja sanoin: miksi me Jumalan huoneen hylk\u00e4\u00e4mme? Mutta min\u00e4 kokosin heit\u00e4 ja asetin siallensa.\n13:12 Niin koko Juuda toi kymmenykset jyvist\u00e4, viinasta ja \u00f6ljyst\u00e4 tavarakammioihin,\n13:13 Ja min\u00e4 panin sen tavaran p\u00e4\u00e4lle papin Selemian ja Zadokin, kirjanoppineen, ja Levil\u00e4isist\u00e4 Padajan, ja heid\u00e4n k\u00e4tens\u00e4 alla oli Hanan Sakkurin poika, Mattanian pojan: sill\u00e4 he pidettiin uskollisina, ja he k\u00e4skettiin jakaa veljillens\u00e4.\n13:14 Minun Jumalani, muista minua sen edest\u00e4, ja \u00e4l\u00e4 pyyhi laupiuttani pois, mink\u00e4 min\u00e4 olen tehnyt Jumalani huoneelle ja h\u00e4nen vartiollensa!\n13:15 Silloin n\u00e4in min\u00e4 Juudassa tallattavan viinakuurnia sabbatina ja kannettavan viljalyhteit\u00e4, ja ajettavan aaseilla viinaa, viinamarjoja, fikunia, ja kaikkinaisia kuormia, ja tuotavan Jerusalemiin sabbatin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4: ja min\u00e4 todistin heille sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jona he myiv\u00e4t ruokakalua.\n13:16 Siin\u00e4 asui my\u00f6s Tyrolaisia, jotka toivat kaloja ja kaikkinaista kauppakalua, ja myiv\u00e4t Juudan lapsille Jerusalemissa sabbatina.\n13:17 Niin min\u00e4 nuhtelin Juudan p\u00e4\u00e4miehi\u00e4 ja sanoin heille: mik\u00e4 paha se on, jonka te teette, ja rikotte sabbatin p\u00e4iv\u00e4n?\n13:18 Eik\u00f6 teid\u00e4n is\u00e4nne niin tehneet? ja meid\u00e4n Jumalamme toi kaiken t\u00e4m\u00e4n onnettomuuden meid\u00e4n p\u00e4\u00e4llemme ja t\u00e4m\u00e4n kaupungin p\u00e4\u00e4lle; ja te saatatte viel\u00e4 nyt vihan enemm\u00e4ksi Israelin p\u00e4\u00e4lle, ett\u00e4 te rikotte sabbatin.\n13:19 Ja kuin varjo peitti Jerusalemin portin ennen sabbatia, k\u00e4skin min\u00e4 ne sulkea, ja kielsin avaamasta ennenkuin j\u00e4lkeen sabbatin. Ja min\u00e4 panin muutamia palvelioitani portteihin, ettei yht\u00e4\u00e4n kantamusta olisi tuotu sis\u00e4lle sabbatin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.\n13:20 Niin kauppamiehet ja kaikkinaisten kaluin myyj\u00e4t olivat ulkona Jerusalemista y\u00f6t\u00e4 kerran eli kaksi.\n13:21 Niin min\u00e4 todistin heid\u00e4n edess\u00e4ns\u00e4 ja sanoin heille: miksi te olette y\u00f6t\u00e4 ymp\u00e4ri muurin? Jos te viel\u00e4 kerran sen teette, niin min\u00e4 lasken k\u00e4teni teid\u00e4n p\u00e4\u00e4llenne. Ja siit\u00e4 ajasta ei he sabbatina tulleet.\n13:22 Ja min\u00e4 sanoin Levil\u00e4isille, jotka puhtaat olivat: tulkaat ja ottakaat porteista vaari, ja pyhitt\u00e4k\u00e4\u00e4t sabbatin p\u00e4iv\u00e4. Minun Jumalani, muista minua senkin edest\u00e4, ja s\u00e4\u00e4st\u00e4 minua suuren laupiutes t\u00e4hden!\n13:23 Min\u00e4 n\u00e4in my\u00f6s silloin Juudalaiset ottavan Asdodilaisia, Ammonilaisia ja Moabilaisia vaimoja.\n13:24 Ja heid\u00e4n lapsensa puhuivat puolittain Asdodin kielell\u00e4, ja ei taitaneet puhua Juudan kielell\u00e4, mutta jokaisen kansan kielell\u00e4.\n13:25 Ja min\u00e4 nuhtelin heit\u00e4 ja kirosin heit\u00e4, ja l\u00f6in muutamia miehi\u00e4, ja repelin hiuksia heid\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4ns\u00e4, ja vannotin heit\u00e4 Jumalan kautta: ei teid\u00e4n pid\u00e4 antaman tytt\u00e4ri\u00e4nne heid\u00e4n pojillensa, eik\u00e4 ottaman heid\u00e4n tytt\u00e4ri\u00e4ns\u00e4 teid\u00e4n pojillenne eli itse teillenne.\n13:26 Eik\u00f6 Salomo Israelin kuningas niiden kanssa synti\u00e4 tehnyt? Ja ei kuitenkaan ollut yht\u00e4\u00e4n kuningasta h\u00e4nen vertaistansa monen pakanan seassa, ja h\u00e4n oli rakas Jumalallensa, ja Jumala pani h\u00e4nen koko Israelin kuninkaaksi; kuitenkin saattivat muukalaiset h\u00e4nenkin synti\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n.\n13:27 Ettek\u00f6 te sit\u00e4 ole kuulleet, koska te kaikkea t\u00e4t\u00e4 suurta pahuutta teette, ett\u00e4 te rikotte Jumalaamme vastaan, ottaissanne muukalaisia vaimoja?\n13:28 Ja yksi Jojadan lapsista, Eljasibin ylimm\u00e4isen papin poika, oli Sanballatin Horonilaisen v\u00e4vy; mutta min\u00e4 ajoin h\u00e4nen pois minun tyk\u00f6\u00e4ni.\n13:29 Muista heit\u00e4 minun Jumalani, jotka turmelevat pappiuden, ja pappien ja Levil\u00e4isten liiton!\n13:30 Niin min\u00e4 puhdistin heid\u00e4t kaikista muukalaisista, ja asetin pappein ja Levil\u00e4isten vartiat, kunkin palvelukseensa,\n13:31 Ja uhrihalkoja m\u00e4\u00e4r\u00e4tyill\u00e4 ajoilla, ja ensim\u00e4isi\u00e4 hedelmi\u00e4. Minun Jumalani, muista minua hyvyydell\u00e4!","title":"Finnish Bible: Nehemiah","type":"page"}