{"collection":"Bible & Christianity","html_url":"https://unchartedknowledge.5gfusion.net/browse/bib/wb/fin/pe1.htm","path":"bib/wb/fin/pe1.htm","source_url":"https://sacred-texts.com/bib/wb/fin/pe1.htm","text":"1:1 Pietari, Jesuksen Kristuksen apostoli, valituille muukalaisille, hajalla asuvaisille Pontossa, Galatiassa, Kappadokiassa, Asiassa ja Bityniassa,\n1:2 Is\u00e4n Jumalan aivoituksen j\u00e4lkeen Hengen pyhitt\u00e4misen kautta, kuuliaisuuteen ja Jesuksen Kristuksen veren priiskottamiseen: armo ja rauha lis\u00e4\u00e4ntyk\u00f6\u00f6n teille!\n1:3 Kiitetty olkoon Jumala ja meid\u00e4n Herran Jesuksen Kristuksen Is\u00e4, joka meit\u00e4 suuresta laupiudestansa on synnytt\u00e4nyt j\u00e4lleen el\u00e4v\u00e4\u00e4n toivoon, Jesuksen Kristuksen yl\u00f6snousemisen kautta kuolleista,\n1:4 Katoomattomaan ja saastuttamattomaan ja turmelemattomaan perint\u00f6\u00f6n, joka taivaassa t\u00e4hdelle pantu on teit\u00e4 varten,\n1:5 Jotka Jumalan v\u00e4ell\u00e4 uskon kautta autuuteen k\u00e4tket\u00e4\u00e4n, joka sit\u00e4 varten valmistettu on, ett\u00e4 se viimeisell\u00e4 ajalla ilmi tulis.\n1:6 Jossa te saatte iloita, te, joita nyt v\u00e4h\u00e4n aikaa, (jos tarvitaan,) moninaisilla kiusauksilla vaivataan:\n1:7 Ett\u00e4 teid\u00e4n uskonne koettelemus paljoa kalliimmaksi l\u00f6ydett\u00e4isiin kuin katoova kulta, joka tulessa koetellaan, kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi, koska Jesus Kristus ilmaantuu,\n1:8 Jota te rakastatte, vaikka ette h\u00e4nt\u00e4 n\u00e4e, jonka p\u00e4\u00e4lle te my\u00f6s uskotte, ehkette nyt h\u00e4nt\u00e4 n\u00e4e, niin te kuitenkin saatte iloita sanomattomalla ja kunniallisella ilolla,\n1:9 Ja k\u00e4sit\u00e4tte teid\u00e4n uskonne lopun, sieluin autuuden,\n1:10 Jota autuutta prophetat ovat etsineet ja tutkineet, jotka teille tulevaista armoa ennustaneet ovat;\n1:11 Ja ovat tutkineet, mill\u00e4 taikka mink\u00e4kaltaisella ajalla Kristuksen Henki, joka heiss\u00e4 oli, ilmoitti, joka oli jo ennen todistanut niist\u00e4 vaivoista, jotka Kristuksessa ovat, ja siit\u00e4 kunniasta, joka niiden j\u00e4lkeen tapahtuva oli:\n1:12 Joille se ilmoitettu oli, sill\u00e4 ei he itse\u00e4ns\u00e4 sen kautta palvelleet, vaan meit\u00e4, jotka nyt teille niiden kautta julistetut ovat, jotka teille evankeliumia saarnanneet ovat Pyh\u00e4n Hengen kautta, taivaasta l\u00e4hetetyn, jota enkelit n\u00e4hd\u00e4 himoitsevat.\n1:13 Sent\u00e4hden vy\u00f6tt\u00e4k\u00e4\u00e4t mielenne kupeet, olkaa raittiit, pankaat t\u00e4ydellinen toivonne siihen armoon, joka teille Jesuksen Kristuksen ilmestyksen kautta taritaan,\n1:14 Niinkuin kuuliaiset lapset, ei asettaen teit\u00e4nne niinkuin ennen, kuin te teid\u00e4n tyhmyydess\u00e4nne himoissa elitte,\n1:15 Vaan sen j\u00e4lkeen, joka teit\u00e4 kutsunut on, ja on pyh\u00e4, olkaat te my\u00f6s pyh\u00e4t kaikissa teid\u00e4n menoissanne.\n1:16 Sill\u00e4 kirjoitettu on: teid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 pyh\u00e4t oleman, sill\u00e4 min\u00e4 olen pyh\u00e4.\n1:17 Ja jos te rukoilette sit\u00e4 Is\u00e4\u00e4, joka tuomitsee kunkin t\u00f6idens\u00e4 j\u00e4lkeen ilman ihmisten muodon katsomista, niin katsokaat, ett\u00e4 te teid\u00e4n viipymisenne ajan pelvossa vaeltaisitte,\n1:18 Tiet\u00e4en, ettette ole katoovaisella hopialla eli kullalla lunastetut teid\u00e4n turhasta menostanne, jonka te is\u00e4in s\u00e4\u00e4dyst\u00e4 saitte,\n1:19 Vaan kalliilla Kristuksen verell\u00e4, niinkuin viattoman ja puhtaan Karitsan;\n1:20 Joka tosin jo ennen oli aivottu kuin maailman perustus pantu oli, mutta ilmoitettu viimeisin\u00e4 aikoina teid\u00e4n t\u00e4htenne,\n1:21 Jotka h\u00e4nen kauttansa uskotte Jumalan p\u00e4\u00e4lle, joka h\u00e4nen kuolleista her\u00e4tti ja h\u00e4nelle kunnian antoi, ett\u00e4 teill\u00e4 olis usko ja toivo Jumalan p\u00e4\u00e4lle.\n1:22 Ja tehk\u00e4\u00e4t puhtaaksi teid\u00e4n sielunne totuuden kuuliaisuudessa, Hengen kautta, veljelliseen rakkauteen, joka vilpit\u00f6in olis, ja olkaat kesken\u00e4nne palavaisessa rakkaudessa puhtaasta syd\u00e4mest\u00e4,\n1:23 Niinkuin ne, jotka j\u00e4lleen syntyneet ovat, ei katoovaisesta, vaan katoomattomasta siemenest\u00e4, el\u00e4v\u00e4st\u00e4 Jumalan sanasta, joka ijankaikkisesti pysyy.\n1:24 Sill\u00e4 kaikki liha on niinkuin ruoho ja kaikki ihmisen kunnia niinkuin ruohon kukkanen. Ruoho on kuivunut, ja sen kukkanen lakastunut;\n1:25 Mutta Herran sana pysyy ijankaikkisesti, ja se on se sana, joka teid\u00e4n seassanne saarnattu on.\n2:1 Niin pankaat pois nyt kaikki pahuus ja kaikki petos, ja ulkokullaisuus ja kateus, ja kaikki panetus,\n2:2 Ja halaitkaat sit\u00e4 terveellist\u00e4 sanan rieskaa, niinkuin \u00e4sken-syntyneet lapsukaiset, ett\u00e4 te sen kautta kasvaisitte.\n2:3 Jos te muutoin maistaneet olette, ett\u00e4 Herra on suloinen,\n2:4 Jonka tyk\u00f6 te my\u00f6s tulleet olette niinkuin el\u00e4v\u00e4n kiven tyk\u00f6, joka kyll\u00e4 ihmisilt\u00e4 hylj\u00e4tty on, mutta Jumalalta valittu, kallis.\n2:5 Ja my\u00f6s te, niinkuin el\u00e4v\u00e4t kivet, rakentakaat teit\u00e4nne hengelliseksi huoneeksi ja pyh\u00e4ksi pappeudeksi uhraamaan hengellisi\u00e4 uhreja, jotka Jumalalle Jesuksen Kristuksen kautta otolliset ovat.\n2:6 Sent\u00e4hden on my\u00f6s Raamatussa: katso, min\u00e4 panen Zioniin valitun kalliin kulmakiven: joka uskoo h\u00e4nen p\u00e4\u00e4llens\u00e4, ei h\u00e4n suinkaan tule h\u00e4pi\u00e4\u00e4n.\n2:7 Teille siis, jotka nyt uskotte, on h\u00e4n kallis; mutta uskottomille on se kivi, jonka rakentajat hylj\u00e4nneet ovat, kulmakiveksi tullut, ja loukkauskiveksi, ja pahennuksen kallioksi,\n2:8 Nimitt\u00e4in niille, jotka itsens\u00e4 sanaan loukkaavat, ja ei sit\u00e4 usko, johonka he my\u00f6s asetetut olivat.\n2:9 Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen pappeus, pyh\u00e4 kansa, omaisuuden kansa, ilmoittamaan sen voimaa, joka teit\u00e4 pimeydest\u00e4 ihmeelliseen valkeuteensa kutsunut on,\n2:10 Jotka ette muinen kansa olleet, mutta nyt olette Jumalan kansa: jotka ette muinen armossa olleet, mutta nyt te armossa olette.\n2:11 Rakkaat veljet! min\u00e4 neuvon teit\u00e4, niinkuin outoja ja muukalaisia: v\u00e4ltt\u00e4k\u00e4\u00e4t lihallisia himoja, jotka sotivat sielua vastaan,\n2:12 Ja pit\u00e4k\u00e4\u00e4t hyv\u00e4 meno pakanain seassa, ett\u00e4 ne, jotka teit\u00e4 panettelevat niinkuin pahointekij\u00f6it\u00e4, n\u00e4kisiv\u00e4t teid\u00e4n hyvist\u00e4 t\u00f6ist\u00e4nne ja kiitt\u00e4isiv\u00e4t Jumalaa etsikon p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.\n2:13 Sent\u00e4hden olkaat alamaiset kaikelle inhimilliselle s\u00e4\u00e4dylle Herran t\u00e4hden, olisko se kuninkaalle, niinkuin ylimm\u00e4iselle,\n2:14 Taikka p\u00e4\u00e4miehille, niinkuin niille, jotka h\u00e4nelt\u00e4 l\u00e4hetetyt ovat pahointeki\u00f6ille rangaistukseksi ja hurskaille kiitokseksi.\n2:15 Sill\u00e4 se on Jumalan tahto, ett\u00e4 te hyv\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4 tukitsette hulluin ja tyhm\u00e4in ihmisten suun,\n2:16 Niinkuin vapaat, ja ei niin, ett\u00e4 se vapaus olis niinkuin pahuuden peite, vaan niinkuin Jumalan palveliat.\n2:17 Olkaat kunnialliset jokaista kohtaan, rakastakaat velji\u00e4, pelj\u00e4tk\u00e4\u00e4t Jumalaa, kunnioittakaat kuningasta.\n2:18 Te palveliat! olkaat alamaiset kaikella pelvolla teid\u00e4n is\u00e4nnillenne, ei ainoastaan hyville ja siveille, vaan my\u00f6s tuimille.\n2:19 Sill\u00e4 se on armo, jos joku omantuntonsa t\u00e4hden Jumalan tyk\u00f6 vaivaa k\u00e4rsii, ja syytt\u00f6m\u00e4sti k\u00e4rsii.\n2:20 Sill\u00e4 mik\u00e4 kiitos se on, jos te pahain tekoinne t\u00e4hden piest\u00e4\u00e4n, ja te k\u00e4rsitte? Mutta kuin te hyvin teette ja kuitenkin vaivataan, ja te sen k\u00e4rsitte, niin se on armo Jumalan edess\u00e4.\n2:21 Sill\u00e4 sit\u00e4 varten olette te kutsutut, ett\u00e4 Kristus my\u00f6s k\u00e4rsi meid\u00e4n edest\u00e4mme ja j\u00e4tti meille esikuvan, ett\u00e4 teid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 h\u00e4nen askeleitansa noudattaman,\n2:22 Joka ei yht\u00e4\u00e4n synti\u00e4 tehnyt eik\u00e4 yht\u00e4\u00e4n petosta ole h\u00e4nen suustansa l\u00f6ydetty,\n2:23 Joka ei kironnut, kuin h\u00e4nt\u00e4 kirottiin, ei uhannut, kuin h\u00e4n k\u00e4rsi; mutta antoi h\u00e4nelle koston, joka oikein tuomitsee;\n2:24 Joka meid\u00e4n syntimme itse uhrasi omassa ruumiissansa puun p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 me synneist\u00e4 pois kuolleet el\u00e4isimme vanhurskaudelle; jonka haavain kautta te olette terveiksi tulleet.\n2:25 Sill\u00e4 te olitte niinkuin eksyv\u00e4iset lampaat, vaan nyt te olette palanneet teid\u00e4n sieluinne paimenen ja piispan tyk\u00f6.\n3:1 Niin olkaan vaimot my\u00f6s miehillens\u00e4 alamaiset, ett\u00e4 nekin, jotka ei sanaa usko, vaimoin tavoista ilman sanaa voitetuksi tulisivat,\n3:2 Kuin he teid\u00e4n puhtaan menonne n\u00e4kev\u00e4t pelvossa.\n3:3 Joidenka kaunistus ei pid\u00e4 oleman ulkonaisissa hiusten palmikoissa ja kullan ymp\u00e4ri-ripustamisessa eli vaatteen puvussa,\n3:4 Vaan salainen ihminen ilman vikaa syd\u00e4mess\u00e4, lakialla ja hiljaisella hengell\u00e4, se on kallis Jumalan edess\u00e4.\n3:5 Sill\u00e4 n\u00e4in ovat pyh\u00e4tkin vaimot muinen itsens\u00e4 kaunistaneet, jotka toivonsa panivat Jumalan p\u00e4\u00e4lle ja olivat miehillens\u00e4 alamaiset,\n3:6 Niinkuin Sara oli Abrahamille kuuliainen ja kutsui h\u00e4nen herraksi, jonka tytt\u00e4riksi te tulleet olette, jos te hyvin teette ja pelk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olette.\n3:7 Te, miehet, my\u00f6s asukaat heid\u00e4n kanssansa taidolla ja antakaat vaimolliselle niinkuin heikommalle astialle h\u00e4nen kunniansa, niinkuin my\u00f6s el\u00e4m\u00e4n armon kanssaperillisille, ettei teid\u00e4n rukouksenne estetyiksi tulisi.\n3:8 Mutta viimein olkaat kaikki yksimieliset, ynn\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4iset, pit\u00e4in veljellist\u00e4 rakkautta kesken\u00e4nne, laupiaat, yst\u00e4v\u00e4lliset,\n3:9 Ei kostain pahaa pahalla, eik\u00e4 kirouksella kirousta, vaan paremmin siunatkaat, tiet\u00e4en, ett\u00e4 te olette kutsutut siunausta perim\u00e4\u00e4n.\n3:10 Sill\u00e4 joka el\u00e4\u00e4 tahtoo ja hyvi\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4 n\u00e4hd\u00e4, h\u00e4n hillitk\u00e4\u00e4n kielens\u00e4 pahuudesta ja huulensa vilppi\u00e4 puhumasta,\n3:11 H\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4k\u00e4\u00e4n pahaa ja tehk\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4, etsik\u00e4\u00e4n rauhaa ja noudattamaan sit\u00e4.\n3:12 Sill\u00e4 Herran silm\u00e4t ovat vanhurskasten p\u00e4\u00e4lle ja h\u00e4nen korvansa heid\u00e4n rukouksissansa; mutta Herran kasvot ovat pahointeki\u00f6it\u00e4 vastaan.\n3:13 Ja kuka on, joka taitaa teit\u00e4 vahingoittaa, jos te hyv\u00e4\u00e4 pyyd\u00e4tte?\n3:14 Ja jos te viel\u00e4 oikeudenkin t\u00e4hden k\u00e4rsisitte, niin te kuitenkin autuaat olette; mutta \u00e4lk\u00e4\u00e4t pelj\u00e4tk\u00f6 heid\u00e4n vaatimistansa, alk\u00e4\u00e4t my\u00f6s heit\u00e4 h\u00e4mm\u00e4styk\u00f6.\n3:15 Mutta pyhitt\u00e4k\u00e4\u00e4t Herra Jumala teid\u00e4n syd\u00e4miss\u00e4nne. Olkaat my\u00f6s aina valmiit vastaamaan jokaista, joka teid\u00e4n toivonne perustusta tutkistelee, joka teiss\u00e4 on, hiljaisuudella ja pelvolla,\n3:16 Ja pit\u00e4k\u00e4\u00e4t hyv\u00e4 omatunto, ett\u00e4 ne, jotka teit\u00e4 panettelevat niinkuin pahanteki\u00f6it\u00e4, h\u00e4pe\u00e4isiv\u00e4t, ett\u00e4 he ovat h\u00e4v\u00e4isseet teid\u00e4n hyv\u00e4n menonne Kristuksessa.\n3:17 Sill\u00e4 se on parempi, jos Jumalan tahto niin on, ett\u00e4 te hyv\u00e4n ty\u00f6n t\u00e4hden k\u00e4rsitte kuin pahan.\n3:18 Sill\u00e4 Kristus my\u00f6s kerran k\u00e4rsi meid\u00e4n synteimme t\u00e4hden, hurskas v\u00e4\u00e4r\u00e4in edest\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n meit\u00e4 Jumalalle uhrais: lihan kautta tosin kuoletettu, mutta Hengen kautta el\u00e4v\u00e4ksi tehty,\n3:19 Jossa h\u00e4n my\u00f6s meni pois ja saarnasi hengille vankeudessa,\n3:20 Jotka ei muinen uskoneet, kuin Jumala kerran Noan aikana odotti ja k\u00e4rsiv\u00e4inen oli, kuin arkki valmistettiin, jossa harvat (se on: kahdeksan sielua) veden kautta p\u00e4\u00e4stetyksi tulivat.\n3:21 Se nyt meit\u00e4kin kasteessa autuaaksi tekee, joka sit\u00e4 aavisti (ei ett\u00e4 lihan saastaisuudet pannaan pois, vaan ett\u00e4 se on hyv\u00e4n omantunnon liitto Jumalan tyk\u00f6n\u00e4) Jesuksen Kristuksen yl\u00f6snousemisen kautta,\n3:22 Joka on Jumalan oikialle k\u00e4delle, taivaasen mennyt, ja h\u00e4nelle ovat enkelit ja vallat ja voimat alamaiset.\n4:1 Ett\u00e4 siis Kristus lihassa meid\u00e4n edest\u00e4mme on k\u00e4rsinyt, niin te my\u00f6s varustakaat teit\u00e4nne sill\u00e4 mielell\u00e4; sill\u00e4 joka lihassa k\u00e4rsii, se lakkaa synnist\u00e4,\n4:2 Ettei h\u00e4n en\u00e4\u00e4n sit\u00e4 aikaa, jonka h\u00e4n lihassa edesp\u00e4in on, ihmisten himon j\u00e4lkeen, vaan Jumalan tahdon j\u00e4lkeen el\u00e4isi.\n4:3 Sill\u00e4 kyll\u00e4 siin\u00e4 on, ett\u00e4 me edesmenneen ajan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kulutimme pakanain mielen j\u00e4lkeen, vaeltaissamme irstaudessa, himoissa, juopumisessa, yl\u00f6nsu\u00f6misess\u00e4, yl\u00f6njuomisessa ja hirmuisissa ep\u00e4jumalan palveluksissa.\n4:4 He oudoksuvat, ettette heid\u00e4n kanssansa juokse samaan s\u00e4\u00e4dytt\u00f6m\u00e4n hekuman menoon, ja pilkkaavat.\n4:5 Niiden pit\u00e4\u00e4 luvun tekem\u00e4n h\u00e4nelle, joka on valmis tuomitsemaan el\u00e4vi\u00e4 ja kuolleita.\n4:6 Sill\u00e4 sit\u00e4 varten evankeliumi kuolleillekin saarnattu on, ett\u00e4 he kyll\u00e4 tuomittaisiin ihmisten j\u00e4lkeen lihassa, mutta Jumalan j\u00e4lkeen el\u00e4isiv\u00e4t hengess\u00e4.\n4:7 Mutta nyt kaikkein loppu l\u00e4hestyy. Niin olkaat siis raittiit ja valppaat rukoilemaan.\n4:8 Mutta ennen kaikkia pit\u00e4k\u00e4\u00e4t kesken\u00e4nne palava rakkaus; sill\u00e4 rakkaus peitt\u00e4\u00e4 paljon rikoksia.\n4:9 Olkaat vierasten holhoojat kesken\u00e4nne napisematta,\n4:10 Ja palvelkaat toinen toistanne, jokainen sill\u00e4 lahjalla, mink\u00e4 h\u00e4n saanut on, niinkuin hyv\u00e4t Jumalan moninaisen armon huoneenhaltiat.\n4:11 Jos joku puhuu, h\u00e4n puhukaan niinkuin Jumalan sanoja: jos jollakin on joku virka, h\u00e4n tehk\u00e4\u00e4n niinkuin siit\u00e4 voimasta, jonka Jumala antaa, ett\u00e4 Jumala kaikissa Jesuksen Kristuksen kautta kunnioitettaisiin, jolla on kunnia ja valta ijankaikkisesta ijankaikkiseen, amen!\n4:12 Minun rakkaani! \u00e4lk\u00e4\u00e4t oudoksuko sit\u00e4 hellett\u00e4, joka teille tapahtuu, ett\u00e4 teit\u00e4 koetellaan, niinkuin teille jotakin outoa tapahtuis;\n4:13 Vaan iloitkaat, ett\u00e4 te Kristuksen kanssa k\u00e4rsitte, ett\u00e4 tekin ajallansa h\u00e4nen kunniansa ilmestyksess\u00e4 iloitsisitte ja riemuitsisitte.\n4:14 Autuaat olette te, jos teit\u00e4 Kristuksen nimen t\u00e4hden pilkataan; sill\u00e4 se Henki, joka on kunnian ja Jumalan Henki, lep\u00e4\u00e4 teid\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4nne: heilt\u00e4 h\u00e4n pilkataan, vaan teilt\u00e4 h\u00e4n kunnioitetaan.\n4:15 \u00c4lk\u00e4\u00e4n yksik\u00e4\u00e4n teist\u00e4 k\u00e4rsik\u00f6 niinkuin murhaaja eli varas, taikka pahanteki\u00e4, eli niinkuin se, joka toisen virkaan rupee;\n4:16 Mutta jos h\u00e4n k\u00e4rsii niinkuin kristitty, \u00e4lk\u00f6\u00f6n h\u00e4vetk\u00f6, vaan kiitt\u00e4k\u00e4\u00e4n Jumalaa sen osan t\u00e4hden.\n4:17 Sill\u00e4 aika on, ett\u00e4 tuomion pit\u00e4\u00e4 Jumalan huoneesta alkaman. Mutta jos se ensin meist\u00e4 alkaa, mink\u00e4s lopun ne saavat, jotka ei Jumalan evankeliumia usko?\n4:18 Ja jos hurskas tuskalla vapaaksi tulee, kussa sitte jumalatoin ja syntinen n\u00e4kyy?\n4:19 Sent\u00e4hden ne, jotka Jumalan tahdon j\u00e4lkeen k\u00e4rsiv\u00e4t, antakaan sielunsa niinkuin uskolliselle Luojalle hyviss\u00e4 t\u00f6iss\u00e4.\n5:1 Vanhoja pappeja teid\u00e4n seassanne min\u00e4 neuvon, joka my\u00f6s pappi olen ja Kristuksen k\u00e4rsimisten tunnustaja ja osallinen siit\u00e4 kunniasta, joka ilmestyv\u00e4 on:\n5:2 Kaitkaat Kristuksen laumaa, joka teid\u00e4n hallussanne on, ja pit\u00e4k\u00e4\u00e4t siit\u00e4 vaari, ei vaaditut, vaan hyv\u00e4ll\u00e4 mielell\u00e4, ei turhan voiton t\u00e4hden, vaan hyv\u00e4st\u00e4 tahdosta,\n5:3 Ei my\u00f6s niinkuin herrat kansansa p\u00e4\u00e4lle, vaan olkaat laumalle esikuvaksi.\n5:4 Niin te, ylimm\u00e4isen Paimenen ilmestyess\u00e4, katoomattoman kunnian kruunun saatte.\n5:5 Niin my\u00f6s te nuoret, olkaat vanhoille alamaiset ja olkaat kaikki toinen toisellenne alamaiset, ja pit\u00e4k\u00e4\u00e4t teit\u00e4nne kiinti\u00e4sti n\u00f6yryyteen; sill\u00e4 Jumala on ylpeit\u00e4 vastaan, mutta n\u00f6yrille h\u00e4n antaa armon.\n5:6 N\u00f6yryytt\u00e4k\u00e4\u00e4t siis teit\u00e4nne Jumalan v\u00e4kev\u00e4n k\u00e4den alle, ett\u00e4 h\u00e4n teit\u00e4 ajallansa korottais.\n5:7 Kaikki teid\u00e4n murheenne pankaat h\u00e4nen p\u00e4\u00e4llens\u00e4; sill\u00e4 h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 murheen teist\u00e4.\n5:8 Olkaat raittiit, valvokaat; sill\u00e4 teid\u00e4n vihollisenne perkele k\u00e4y ymp\u00e4ri niinkuin kiljuva jalopeura, ja etsii, kenen h\u00e4n nielis.\n5:9 Sit\u00e4 te seisokaat vastaan, vahvat uskossa, tiet\u00e4en, ett\u00e4 ne vaivat tapahtuvat teid\u00e4n veljillennekin maailmassa.\n5:10 Mutta Jumala, jolta kaikki armo tulee, joka meit\u00e4 on kutsunut ijankaikkiseen kunniaansa Kristuksessa Jesuksessa, teit\u00e4, jotka v\u00e4h\u00e4n aikaa k\u00e4rsitte, valmistaa, vahvistaa, tukee, perustaa,\n5:11 Sille olkoon kunnia ja v\u00e4kevyys ijankaikkisesta ijankaikkiseen! amen.\n5:12 Silvanuksen, teid\u00e4n uskollisen veljenne kanssa (niinkuin min\u00e4 luulen) olen min\u00e4 teid\u00e4n tyk\u00f6nne harvoilla sanoilla kirjoittanut, neuvoen ja tunnustain, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on se oikia Jumalan armo, jossa te olette.\n5:13 Teit\u00e4 tervehtiv\u00e4t valitut Babyloniassa ja minun poikani Markus.\n5:14 Tervehtik\u00e4\u00e4t toinen toistanne rakkauden suun-annolla. Rauha olkoon teille kaikille, jotka Kristuksessa Jesuksessa olette, amen!","title":"Finnish Bible: 1 Peter","type":"page"}