{"collection":"Northern European Mythology","html_url":"https://unchartedknowledge.5gfusion.net/browse/neu/kvfin/13.htm","path":"neu/kvfin/13.htm","source_url":"https://sacred-texts.com/neu/kvfin/13.htm","text":"Siit\u00e4 lieto Lemmink\u00e4inen sanoi Pohjolan akalle:\n \n\"Anna nyt, akka, piikojasi, tuopa t\u00e4nne tytt\u00f6j\u00e4si,\n \nparas parvesta minulle, pisin piikajoukostasi!\"\n \nTuop' on Pohjolan em\u00e4nt\u00e4 sanan virkkoi, noin nimesi:\n \n\"Anna en sulle piikojani enk\u00e4 ty\u00f6nn\u00e4 tytt\u00f6j\u00e4ni,\n \nen parasta, en pahinta, en pisint\u00e4, en lyhint\u00e4:\n \nsull' on ennen naitu nainen, ennen juohettu em\u00e4nt\u00e4.\"\n \nSanoi lieto Lemmink\u00e4inen: \"Kytken Kyllikin kyl\u00e4h\u00e4n,\n \nkyl\u00e4n kynnysportahille, ver\u00e4jille vierahille;\n \nt\u00e4\u00e4lt\u00e4 saan paremman naisen. Tuo nyt t\u00e4nne tytt\u00e4resi,\n \nimpiparvesta ihanin, kassap\u00e4ist\u00e4 kaunokaisin!\"\n \nSanoi Pohjolan em\u00e4nt\u00e4: \"Enp\u00e4 anna tytt\u00f6\u00e4ni\n \nmiehille mit\u00e4tt\u00f6mille, urohille joutaville.\n \n\u00c4sken tytt\u00f6j\u00e4 anele, kuulustele kukkap\u00e4it\u00e4,\n \nkun sa hiih\u00e4t Hiien hirven Hiien peltojen perilt\u00e4!\"\n \nSiit\u00e4 lieto Lemmink\u00e4inen kengitteli keihojansa,\n \nj\u00e4nnitteli jousiansa, vasamoitansa varusti.\n \nItse tuon sanoiksi virkki: \"Jo oisi keih\u00e4s kengitetty,\n \nkaikki valmihit vasamat, jousi j\u00e4ntehen varassa,\n \nei lyly lykitt\u00e4v\u00e4n\u00e4, kalhu kannan ly\u00f6t\u00e4v\u00e4n\u00e4.\"\n \nSiin\u00e4 lieto Lemmink\u00e4inen arvelee, ajattelevi,\n \nmist\u00e4p\u00e4 sivakat saisi, kusta suksia sukusen.\n \nK\u00e4vi Kaupin kartanohon, p\u00e4\u00e4tyi Lyylikin pajahan:\n \n\"Oi on viisas vuojelainen, kaunis Kauppi lappalainen!\n \nTee mulle sukeat sukset, kalhut kaunoiset kaverra,\n \njoilla hiih\u00e4n Hiien hirven Hiien peltojen perilt\u00e4!\"\n \nLyylikki sanan sanovi, Kauppi kielin kerki\u00e4vi:\n \n\"Suotta l\u00e4het, Lemmink\u00e4inen, Hiien hirve\u00e4 ajohon:\n \nsaat palan lahoa puuta, senki suurella surulla.\"\n \nMit\u00e4 huoli Lemmink\u00e4inen! Itse tuon sanoiksi virkki:\n \n\"Tee lyly lykitt\u00e4v\u00e4ksi, kalhu kalpoeltavaksi!\n \nL\u00e4hen hirven hiih\u00e4nt\u00e4h\u00e4n Hiien peltojen perilt\u00e4.\"\n \nLyylikki, lylyjen sepp\u00e4, Kauppi, kalhujen tekij\u00e4,\n \nsykysyn lyly\u00e4 laati, talven kalhua kaverti,\n \np\u00e4iv\u00e4n vuoli sauvan vartta, toisen sompoa sovitti.\n \nSai lyly lykitt\u00e4v\u00e4ksi, kalhu kannan ly\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi,\n \nsauvan varret valmihiksi, sompaset sovitetuksi.\n \nSaukon maksoi sauvan varsi, sompa ruskean reposen.\n \nVoiti voilla suksiansa, talmasi poron talilla;\n \nitse tuossa arvelevi, sanovi sanalla tuolla:\n \n\"Liek\u00f6 t\u00e4ss\u00e4 nuorisossa, kansassa kasuavassa\n \ntuon lylyni lykkij\u00e4ist\u00e4, kalhun kannan potkijaista?\"\n \nSanoi lieto Lemmink\u00e4inen, virkki veitikk\u00e4 verev\u00e4:\n \n\"Kyll' on t\u00e4ss\u00e4 nuorisossa, kansassa kasuavassa\n \ntuon lylysi lykkij\u00e4ist\u00e4, kalhun kannan potkijaista.\"\n \nViinen selk\u00e4h\u00e4n sitaisi, olallensa uuen jousen,\n \nsauvan survaisi k\u00e4tehen; l\u00e4ksi lylyn lykkim\u00e4h\u00e4n,\n \nkalhun kannan potkimahan. Itse tuon sanoiksi virkki:\n \n\"Eip' on ilmalla Jumalan, t\u00e4m\u00e4n taivon kannen alla\n \nl\u00f6ytyne sit\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 jalan nelj\u00e4n juoksevata,\n \nkut' ei n\u00e4ill\u00e4 yll\u00e4tet\u00e4, kaunihisti kannateta\n \nkalhuilla Kalevan poian, liukoimilla Lemmink\u00e4isen.\"\n \nP\u00e4\u00e4tyi hiiet kuulemassa, juuttahat t\u00e4hy\u00e4m\u00e4ss\u00e4.\n \nHiiet hirve\u00e4 rakenti, juuttahat poroa laati:\n \np\u00e4\u00e4n panevi p\u00f6kkel\u00f6st\u00e4, sarvet raian haarukasta,\n \njalat rannan raippasista, s\u00e4\u00e4ret suolta seip\u00e4hist\u00e4,\n \nsel\u00e4n aian aiaksesta, suonet kuivista kuloista,\n \nsilm\u00e4t lammin pulpukoista, korvat lammin lumpehista,\n \nketun kuusen koskuesta, muun lihan lahosta puusta.\n \nHiisi neuvoi hirve\u00e4ns\u00e4, porollensa suin puheli:\n \n\"Nyt sie juokse, hiitten hirvi, jalkoa, jalo tevana,\n \nporon poikimasijoille, Lapin lasten tanterille!\n \nHiih\u00e4t\u00e4 hikehen miest\u00e4, Lemmink\u00e4ist\u00e4 liiatenki!\"\n \nSiit\u00e4 juoksi hiitten hirvi, poropeura poimetteli\n \nPohjan aittojen alatse, Lapin lasten tanteritse:\n \npotkaisi koasta korvon, kaatoi kattilat tulelta,\n \nlihat tuhkahan tuherti, liemet lietehen levitti.\n \nNousi melkoinen meteli Lapin lasten tanterilla:\n \nLapin koirat haukkumahan, Lapin lapset itkem\u00e4h\u00e4n,\n \nLapin naiset nauramahan, muu v\u00e4ki murajamahan!\n \nItse lieto Lemmink\u00e4inen ain' oli hirven hiih\u00e4nn\u00e4ss\u00e4.\n \nHiihti soita, hiihti maita, hiihti aukkoja ahoja:\n \ntuli suihki suksiloista, savu sauvojen nenist\u00e4;\n \neik\u00e4 n\u00e4hnyt hirve\u00e4ns\u00e4, eip' on n\u00e4hnyt eik\u00e4 kuullut.\n \nLiukui linnat, liukui lannat, liukui maat meren-takaiset;\n \nhiihti kaikki Hiien korvet, kaikki Kalman kankahatki,\n \nhiihti Surman suun e'etse, Kalman kartanon per\u00e4tse.\n \nSurma jo suutansa avavi, Kalma p\u00e4\u00e4t\u00e4 kallistavi\n \nottoaksensa urosta, niell\u00e4ksens\u00e4 Lemmink\u00e4ist\u00e4:\n \nei tarkoin tavannutkana, enn\u00e4tt\u00e4nyt ensink\u00e4n\u00e4.\n \nViel' oli liuska liukumatta, korven kolkka koskematta\n \nPohjan pitk\u00e4ss\u00e4 per\u00e4ss\u00e4, Lapin maassa laukeassa.\n \nL\u00e4ksi senki liukumahan, korven kolkan koskemahan.\n \nNiin perille p\u00e4\u00e4stess\u00e4ns\u00e4 kuuli melkoisen metelin\n \nPohjan pitk\u00e4st\u00e4 per\u00e4st\u00e4, Lapin lasten tanterilta:\n \nkuuli koirat haukkuvaksi, Lapin lapset itkev\u00e4ksi,\n \nLapin naiset nauravaksi, muun lapin murajavaksi.\n \nSiit\u00e4 lieto Lemmink\u00e4inen heti tuonne hiiht\u00e4m\u00e4h\u00e4n\n \nkoiran haukuntasijoille, Lapin lasten tanterille.\n \nSanoi sinne saatuansa, tutkaeli tultuansa:\n \n\"Mit\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 naiset nauroi, naiset nauroi, lapset itki,\n \nv\u00e4ki vanha vaikeroitsi, kuta haukkui hallikoirat?\"\n \n\"Sit\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 naiset nauroi, naiset nauroi, lapset itki,\n \nv\u00e4ki vanha vaikerteli, sit\u00e4 haukkui hallikoirat:\n \njuoksi t\u00e4st\u00e4 hiitten hirvi, silosorkka sorkutteli;\n \npotkaisi koasta korvon, kaatoi kattilat tulelta,\n \nselin keitot keikahutti, vellit lietehen levitti.\"\n \nSiit\u00e4 veitikk\u00e4 verev\u00e4, tuo on lieto Lemmink\u00e4inen,\n \nlykk\u00e4si lylyn lumelle, kuni kyyn kulon-alaisen,\n \nsolahutti suopet\u00e4j\u00e4n, kuni k\u00e4\u00e4rmehen el\u00e4v\u00e4n;\n \nitse virkki vierress\u00e4ns\u00e4, sanoi sauvak\u00e4ttehelt\u00e4:\n \n\"Mi lienee Lapissa miest\u00e4, kaikki hirven kannantahan;\n \nmi lienee Lapissa naista, kaikki kattilan pesohon;\n \nmi lienee Lapissa lasta, kaikki lastun poimintahan;\n \nmi lapsilla kattiloa, kaikki hirven keit\u00e4nt\u00e4h\u00e4n!\"\n \nKiinnistihe, j\u00e4nnistihe, potkaisihe, ponnistihe.\n \nEnsi kerran potkaisihe silm\u00e4n siint\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4h\u00e4n,\n \nkerran toisen kuopaisihe korvan kuulemattomahan,\n \nkolmannen kohenteleikse lautasille hiitten hirven.\n \nOtti vaajan vaahterisen, raksin koivuisen rapasi,\n \njolla kytki hiitten hirven tarhan tammisen sis\u00e4h\u00e4n:\n \n\"Siin\u00e4 seiso, hiitten hirvi, poropeura, poimittele!\"\n \nSelke\u00e4 silittelevi, taljoa taputtelevi:\n \n\"Oisi tuossa ollakseni, sopisipa maatakseni\n \nnuoren neitosen keralla, kanssa kasvavan kanasen!\"\n \nSiit\u00e4 kiihtyi Hiien hirvi, poropeura potkimahan,\n \nitse virkki, noin sanovi: \"Lempo saakohon sinulle\n \nnuorin nei'in maataksesi, tytt\u00e4rin elell\u00e4ksesi!\"\n \nPonnistihe, j\u00e4nnistihe: raksin koivuisen revitti,\n \nrikkoi vaajan vaahterisen, tarhan tammisen hajotti.\n \nSiit\u00e4 sai samoamahan, l\u00e4ksi hirvi hippomahan,\n \nvasten soita, vasten maita, vasten varvikkom\u00e4ke\u00e4\n \nsilm\u00e4n siint\u00e4m\u00e4tt\u00f6mihin, korvan kuulemattomihin.\n \nSiin\u00e4 veitikk\u00e4 verev\u00e4 jopa suuttui jotta sy\u00e4ntyi,\n \nkovin suuttui ja vihastui. Hiihti hirve\u00e4 j\u00e4lest\u00e4;\n \nniin kun kerran potkaisevi, lysm\u00e4tti lyly l\u00e4vest\u00e4,\n \nsortui suksi p\u00e4lk\u00e4h\u00e4st\u00e4, kalhu taittui kannan tiest\u00e4,\n \nkeih\u00e4s kenkim\u00e4sijoilta, sauva somman suoverosta.\n \nItse juoksi Hiien hirvi, jottei p\u00e4\u00e4t\u00e4n\u00e4 n\u00e4kynn\u00e4.\n \nSiin\u00e4 lieto Lemmink\u00e4inen alla p\u00e4in, pahoilla mielin\n \nkalujansa katselevi. Itse tuon sanoiksi virkki:\n \n\"Elk\u00f6h\u00f6n sin\u00e4 ik\u00e4n\u00e4 menk\u00f6 toinen miehi\u00e4mme\n \nuhalla mets\u00e4n ajohon, Hiien hirven hiih\u00e4nt\u00e4h\u00e4n,\n \nkuin menin min\u00e4, poloinen! H\u00e4vitin hyv\u00e4t sivakat,\n \nsauvan kaunihin kaotin, kiihke'imm\u00e4n keihojani!\"","title":"Kolmastoista runo","type":"page"}