{"collection":"Northern European Mythology","html_url":"https://unchartedknowledge.5gfusion.net/browse/neu/kvfin/21.htm","path":"neu/kvfin/21.htm","source_url":"https://sacred-texts.com/neu/kvfin/21.htm","text":"Tuop' on Pohjolan em\u00e4nt\u00e4, Sariolan vaimo vanha,\n \noli ulkona olija, askareillansa asuja.\n \nKuului suolta ruoskan roiske, rannalta re'en ratina.\n \nLoi silm\u00e4ns\u00e4 luotehelle, k\u00e4\u00e4nti p\u00e4\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n alle,\n \narvelee, ajattelevi: \"Mi t\u00e4m\u00e4 v\u00e4ki v\u00e4jyvi\n \nminun, raukan, rannoilleni? Suurtako sotav\u00e4ke\u00e4?\"\n \nKaaloi tuota katsomahan, likelt\u00e4 t\u00e4hy\u00e4m\u00e4h\u00e4n:\n \nei ollut sotav\u00e4ke\u00e4; oli suuri sulhaiskansa,\n \nv\u00e4vy keskell\u00e4 v\u00e4ke\u00e4, hyv\u00e4n rahvahan raossa.\n \nItse Pohjolan em\u00e4nt\u00e4, Sariolan vaimo vanha,\n \nkun tunsi v\u00e4vyn tulevan, sanan virkkoi, noin nimesi:\n \n\"Luulin tuulen tuulevaksi, pinon pystyn vierev\u00e4ksi,\n \nmeren rannan roikkivaksi, someren karehtivaksi.\n \nKaaloin tuota katsomahan, likelt\u00e4 t\u00e4hy\u00e4m\u00e4h\u00e4n;\n \neip\u00e4 tuuli tuullutkana, pino pysty vierrytk\u00e4n\u00e4,\n \nmeren ranta rauennunna, someret karehtinunna:\n \nv\u00e4vyni v\u00e4ki tulevi, saoin kaksin k\u00e4\u00e4nteleikse!\n \n\"Mist\u00e4 m\u00e4 v\u00e4vyni tunnen, v\u00e4vyni v\u00e4en seasta?\n \nTuttu on v\u00e4vy v\u00e4est\u00e4, tuttu tuomi muista puista,\n \ntammi virpivarpasista, kuuhut taivahan t\u00e4hist\u00e4.\n \n\"V\u00e4vy on mustalla orolla, niinkuin sy\u00f6v\u00e4ll\u00e4 suella,\n \nkantavalla kaarnehella, lent\u00e4v\u00e4ll\u00e4 lievehell\u00e4;\n \nkuusi kultasirkkulaista vempelell\u00e4 kukkumassa,\n \nseitsem\u00e4n siniotusta rahkehella laulamassa.\"\n \nKuuluvi kumu kujasta, aisan kalke kaivotielt\u00e4:\n \njo v\u00e4vy pihalle saapi, v\u00e4vyn kansa kartanolle.\n \nV\u00e4vy on keskell\u00e4 v\u00e4ke\u00e4, hyv\u00e4n rahvahan raossa,\n \nei ole varsin eellim\u00e4isn\u00e4 eik\u00e4 aivan j\u00e4lkim\u00e4isn\u00e4.\n \n\"Pois, pojat, ulos, urohot, pihalle, pitimm\u00e4t miehet,\n \nrinnuksia riistamahan, rahkehia raastamahan,\n \naisoja alentamahan, tuomahan v\u00e4vy tupahan!\"\n \nJuoksevi v\u00e4vyn oronen, kirjokorja kii\u00e4tt\u00e4vi\n \npitkin appelan pihoa. Sanoi Pohjolan em\u00e4nt\u00e4:\n \n\"Oi sie orja, palkkalainen, kyl\u00e4n kaunoinen kasakka!\n \nOttaos v\u00e4vyn oronen, lasketellos laukkiotsa\n \nvaskisista valjahista, tinaisista rinnuksista,\n \nrahaisista rahkehista, vesaisista vempelist\u00e4!\n \nViek\u00f6si v\u00e4vyn oronen, talutellos taitavasti\n \nsulkkuisista suitsiloista, p\u00e4itsist\u00e4 hopeap\u00e4ist\u00e4\n \npiehtaroille pehme'ille, tasaiselle tanterelle,\n \nvienolle vitilumelle, maalle maionkarvaiselle!\n \n\"Juottaos v\u00e4vyni varsa l\u00e4hisest\u00e4 l\u00e4htehest\u00e4,\n \njoka seisovi sulana, heraisena herhett\u00e4vi\n \nalla kullan kuusen juuren, alla pensiv\u00e4n pet\u00e4j\u00e4n!\n \n\"Apata v\u00e4vyni varsa koropasta kultaisesta,\n \nvaskisesta vakkasesta pestyin ohrin, lestyin leivin,\n \nkeitetyin kes\u00e4isin vehnin, survotuin suvirukihin!\n \n\"Vie siit\u00e4 v\u00e4vyn oronen soimelle sopimmaiselle,\n \nylim\u00e4iselle sijalle, ta'impahan tanhuahan!\n \nSito'os v\u00e4vyn oronen kultaisista koltsasista\n \nrautaisehen renkaisehen, patvisehen patsaisehen!\n \nPankosi v\u00e4vyn orolle kappa kauroja etehen,\n \ntoinen hein\u00e4n helpehi\u00e4, kolmas ruumenen muruja!\n \n\"Sukios v\u00e4vyn oronen mursunluisella sualla,\n \njottei karva katkeaisi, sorajouhi sorkahtaisi!\n \nKattaos v\u00e4vyn oronen loimella hope'isella,\n \nkuomikolla kultaisella, vanumalla vaskisella!\n \n\"Kyl\u00e4n poiat, kyyhkyl\u00e4iset! Viek\u00e4tte v\u00e4vy tupahan,\n \nhivuksin hatuttomana, k\u00e4en kintahattomana!\n \n\"Vuotas katselen v\u00e4vy\u00e4, jos sopii v\u00e4vy tupahan\n \nilman uksen ottamatta, pihtipuolen purkamatta,\n \nkamanan korottamatta, kynnyksen alentamatta,\n \nsoppisein\u00e4n sortamatta, multahirren muuttamatta!\n \n\"Ei mahu v\u00e4vy tupahan, hyv\u00e4 lahja laipiohon\n \nilman uksen ottamatta, pihtipuolen purkamatta,\n \nkamanan korottamatta, kynnyksen alentamatta,\n \nsoppisein\u00e4n sortamatta, multahirren muuttamatta:\n \nv\u00e4vy on p\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 pitempi, korvallista korkeampi.\n \n\"Kamanat kohottukohot lakin p\u00e4\u00e4st\u00e4 laskematta,\n \nkynnykset alentukohot keng\u00e4n kannan koskematta,\n \npihtipuolet v\u00e4lttyk\u00f6h\u00f6t, ovet ilman auetkohot\n \ntullessa v\u00e4vyn tupahan, astuessa aimo miehen!\n \n\"Kiitos kaunoisen Jumalan, jo saapi v\u00e4vy sis\u00e4h\u00e4n!\n \nVuotas katsahan tupoa, silme\u00e4n tuvan sis\u00e4h\u00e4n,\n \nonko t\u00e4\u00e4ll\u00e4 p\u00f6y\u00e4t pesty, lavitsat vesin valeltu,\n \nsiivottu sile\u00e4t sillat, lautalattiat la'aistu!\n \n\"Katselen t\u00e4t\u00e4 tupoa enk\u00e4 tuota tunnekana,\n \nmist\u00e4 puist' on pirtti tehty, mist\u00e4 suoja t\u00e4nne saatu,\n \nkusta sein\u00e4t seisotettu sek\u00e4 lattiat laottu.\n \n\"Sivusein\u00e4 on siilin luista, perisein\u00e4 peuran luista,\n \novisein\u00e4 osman luista, kamana karitsan luista.\n \n\"Orret on omenapuista, patsas puista patviloista,\n \nluaslauat lumpehista, laki lahnan suomuksista.\n \n\"Rahi on rauasta rakettu, lautsat Saksan laahkoloista,\n \np\u00f6yt\u00e4 kullan kirjoiteltu, silta silkill\u00e4 silattu.\n \n\"Uuni vaskesta valettu, pankko paasista hyvist\u00e4,\n \nkiukoa meren kivist\u00e4, karsina Kalevan puista.\"\n \nSulho tungeikse tupahan, alle kattojen ajaikse.\n \nSanan virkkoi, noin nimesi: \"Terve t\u00e4nneki, Jumala,\n \nalle kuulun kurkihirren, alle kaunihin katoksen!\"\n \nSanoi Pohjolan em\u00e4nt\u00e4: \"Terve, terve tultuasi\n \nt\u00e4nne pienehen tupahan, matalaisehen majahan,\n \nhonkaisehen huonehesen, pet\u00e4j\u00e4isehen pes\u00e4h\u00e4n!\n \n\"Ohoh orjapiikaseni, kyl\u00e4n pantu palkkalainen!\n \nTuopa tulta tuohen p\u00e4\u00e4ss\u00e4, temmo tervaksen nen\u00e4ss\u00e4\n \nkatsellakseni v\u00e4vy\u00e4, n\u00e4h\u00e4kseni sulhon silm\u00e4t,\n \nsinisetk\u00f6 vai punaiset vaiko vaatevalkeuiset!\"\n \nOrjapiika pikkarainen, kyl\u00e4n pantu palkkalainen,\n \ntoip' on tulta tuohosessa, tempoi tulta tervaksessa.\n \n\"Tuli on tuohinen r\u00e4m\u00e4kk\u00e4, savu musta tervaksinen,\n \nv\u00e4vyn silm\u00e4t saastuttaisi, mustuttais' ihanan muo'on:\n \ntuopa tulta tuohuksella, vahasella valkeaista!\"\n \nOrjapiika pikkarainen, kyl\u00e4n pantu palkkalainen,\n \ntoip' on tulta tuohuksella, vahasella valkeaista.\n \nValkea savu vahainen, tuli kirkas tuohuksinen,\n \nvalotti v\u00e4vylt\u00e4 silm\u00e4t, kirkasti v\u00e4vylt\u00e4 kasvot.\n \n\"Jo n\u00e4en v\u00e4vyni silm\u00e4t: ei siniset, ei punaiset\n \neik\u00e4 vaatevalkeuiset; meren on vaahen valkeuiset,\n \nmeren ruo'on ruskeuiset, meren kaislan kauneuiset.\n \n\"Kyl\u00e4n poiat, kyyhkyl\u00e4iset! Viek\u00e4tte t\u00e4t\u00e4 v\u00e4vy\u00e4\n \nisoimmille istuimille, ylimm\u00e4isille sijoille,\n \nselin seine\u00e4 sinist\u00e4, p\u00e4'in p\u00f6yte\u00e4 punaista,\n \nkohin kutsuvierahia, rinnoin rahvahan remua!\"\n \nSiit\u00e4 Pohjolan em\u00e4nt\u00e4 sy\u00f6tti, juotti vierahia,\n \nsy\u00f6tti suin sulassa voissa, kourin kuorekokkaroissa\n \nnoita kutsuvierahia, v\u00e4vy\u00e4ns\u00e4 liiatenki.\n \nOlipa lohta luotasilla, sivulla sianlihoa,\n \nkupit kukkuraisillansa, va'it varpelaitehilla\n \nsy\u00f6\u00e4 kutsuvierahien ja v\u00e4vysen liiatenki.\n \nSanoi Pohjolan em\u00e4nt\u00e4: \"Oi sie piika pikkarainen!\n \nTuop' on tuopilla olutta, kanna kaksikorvaisella\n \nnoille kutsuvierahille, v\u00e4vylleni liiatenki!\"\n \nTuop' on piika pikkarainen, raataja rahan-alainen,\n \nantoi tuopin totta teh\u00e4, viisivantehen vikoa,\n \nhuuhtoa humalan parrat, vaahen parrat valkoella\n \nnoilta kutsuvierahilta ja v\u00e4vylt\u00e4 liiatenki.\n \nMit\u00e4 nyt olut osasi, virkki viisivantehinen,\n \nkun oli luona laulajansa, kunnollinen kukkujansa?\n \nOlipa vanha V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen, virren ponsi polvu'inen,\n \nlaaullisna laulajana, parahana taitajana.\n \nEnsin ottavi olutta, siit\u00e4 tuon sanoiksi virkki:\n \n\"Olukkainen, juomukkainen! El\u00e4 miest\u00e4 jouten juota!\n \nLaita miehet laulamahan, kultasuut on kukkumahan!\n \nIs\u00e4nn\u00e4t imehtelev\u00e4t, em\u00e4nn\u00e4t ajattelevat:\n \njoko on laulut lauennehet, ilokielet kirvonnehet,\n \nvai panin pahan oluen, juoksuttelin juoman kehnon,\n \nkun ei laula laulajamme, hyreksi hyv\u00e4t runomme,\n \nkuku kultavierahamme, iloitse ilok\u00e4kemme?\n \n\"Kukas t\u00e4ss\u00e4 kukkunevi, kenp\u00e4 kielin laulanevi\n \nn\u00e4iss\u00e4 Pohjolan pioissa, Sariolan juomingissa?\n \nEip\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 lautsat laula, kun ei lautsan istujaiset,\n \nlattiat ei lausahtele, kun ei lattian k\u00e4vij\u00e4t;\n \neik\u00e4 ikkunat iloitse, kun ei ikkunan is\u00e4nn\u00e4t,\n \neik\u00e4 p\u00f6yk\u00e4 p\u00f6y\u00e4n \u00e4\u00e4ret, kun ei p\u00f6y\u00e4n \u00e4\u00e4relliset,\n \nei ne repp\u00e4n\u00e4t remuile, kun ei repp\u00e4n\u00e4n alaiset.\"\n \nOli lapsi lattialla, maitoparta pankon p\u00e4\u00e4ss\u00e4.\n \nLausui lapsi lattialta, poika pankolta pakisi:\n \n\"En ole iso i\u00e4lt\u00e4, vahva varren kasvannolta,\n \nvaan kuitenki kaikitenki, jos ei muut lihavat laula,\n \nmiehet paksummat pajaha, verev\u00e4mm\u00e4t vierettele,\n \nniin m\u00e4 laulan, laiha poika, poika kuiva, kuikuttelen;\n \nlaulan laihoilta lihoilta, kupehilta kuuttomilta\n \nt\u00e4m\u00e4n iltamme iloksi, p\u00e4iv\u00e4n kuulun kunniaksi.\"\n \nOlipa ukko uunin p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Tuopa tuon sanoiksi virkki:\n \n\"Ei ole lasten laululoista, kurjien kujerteloista:\n \nvalehia lasten laulut, tyhji\u00e4 tyt\u00e4rten virret!\n \nAnna virsi viisahalle, laulu lautsan istujalle!\"\n \nSilloin vanha V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen itse tuon sanoiksi virkki:\n \n\"Onko t\u00e4ss\u00e4 nuorisossa, koko suuressa su'ussa,\n \nken panisi k\u00e4en k\u00e4tehen, ha'an toisehen hakahan\n \nja saisi sanelemahan, laikahtaisi laulamahan\n \np\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n iloksi, illan kuulun kunniaksi?\"\n \nSanoi ukko uunin p\u00e4\u00e4lt\u00e4: \"Ei ole t\u00e4ss\u00e4 ennen kuultu,\n \nei ole kuultu eik\u00e4 n\u00e4hty sin\u00e4 ilmoisna ik\u00e4n\u00e4\n \nparempata laulajata, tarkempata taitajata,\n \nkuin mit\u00e4 min\u00e4 kujerrin, lauleskelin lapsempana,\n \nlaulelin lahen vesill\u00e4, kajahtelin kankahilla,\n \nkukkuelin kuusikoilla, sanelin salometsill\u00e4.\n \n\"\u00c4\u00e4ni oli suuri ja sorea, s\u00e4veleni sangen kaunis:\n \nse silloin jokena juoksi, vesivirtana vilisi,\n \nkulki kuin lyly lumella, purjelaiva lainehilla.\n \nVaan en nyt sanoa saata, tuot' en tarkoin tunnekana,\n \nmik\u00e4 sorti suuren \u00e4\u00e4nen, \u00e4\u00e4nen armahan alenti:\n \nei se nyt jokena juokse, lainehina lailattele,\n \non kuin karhi kannostossa, hangella havupet\u00e4j\u00e4,\n \nreki rannan hiekkasilla, vene kuivilla kivill\u00e4.\"\n \nSilloin vanha V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen itse tuon sanoiksi virkki:\n \n\"Kun ei toista tullekana kerallani laulamahan,\n \nyksin l\u00e4htenen runoille, laikahtanen laulamahan:\n \nkun olen luotu laulajaksi, sattunut sanelijaksi,\n \nen kysy kyl\u00e4st\u00e4 tiet\u00e4, p\u00e4\u00e4t\u00e4 virren vierahalta.\"\n \nSiit\u00e4 vanha V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen, virren ponsi polvu'inen,\n \nistuihen ilon teolle, lauluty\u00f6lle ty\u00f6ntelihe,\n \nilovirret vieress\u00e4ns\u00e4, saatavillansa sanaset.\n \nLauloi vanha V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen, sek\u00e4 lauloi jotta taitoi:\n \nei sanat sanoihin puutu, virret veisaten v\u00e4hene;\n \nennen kalliot kivi\u00e4, umpilammit lumpehia.\n \nSiin\u00e4 lauloi V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen, pitkin iltoa iloitsi.\n \nNaiset kaikki naurusuulla, miehet mielell\u00e4 hyv\u00e4ll\u00e4\n \nkuuntelivat, kummeksivat V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen v\u00e4\u00e4nn\u00e4tyst\u00e4,\n \nkun oli kumma kuulijanki, ime ilmankin olijan.\n \nSanoi vanha V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen, virkki virtens\u00e4 lopulla:\n \n\"Mit\u00e4p\u00e4 minusta onpi laulajaksi, taitajaksi!\n \nEn min\u00e4 mit\u00e4n\u00e4 saata, en kuhunkana kykene.\n \nOisi Luoja laulamassa, suin sulin sanelemassa!\n \nLuoja laulun lauleleisi, lauleleisi, taiteleisi.\n \n\"Laulaisi meret mesiksi, meren hiekat hernehiksi,\n \nmeren mullat maltahiksi, suoloiksi meren someret,\n \nlehot laajat leip\u00e4maiksi, ahovieret vehn\u00e4maiksi,\n \nm\u00e4et m\u00e4mmikakkaroiksi, kalliot kananmuniksi.\n \n\"Lauleleisi, taiteleisi, saneleisi, saatteleisi,\n \nlaulaisi t\u00e4h\u00e4n talohon l\u00e4\u00e4v\u00e4t t\u00e4ysi l\u00e4htemi\u00e4,\n \nkujat t\u00e4ysi kukkap\u00e4it\u00e4, ahot maion antajia,\n \nsata sarven kantajata, tuhat tuojoa utaren.\n \n\"Lauleleisi, taiteleisi, saneleisi, saatteleisi\n \nis\u00e4nnille ilvesturkit, em\u00e4nnille verkaviitat,\n \ntytt\u00e4rille ummiskeng\u00e4t, pojille punaiset paiat.\n \n\"Annap' ainaki, Jumala, toisteki, totinen Luoja,\n \nn\u00e4in n\u00e4iss\u00e4 elett\u00e4v\u00e4ksi, toiste toimieltavaksi\n \nn\u00e4iss\u00e4 Pohjolan pioissa, Sariolan juomingissa,\n \noloset jokena juosta, me'et virtana vilata\n \nn\u00e4iss\u00e4 Pohjolan tuvissa, Sariolan salvoksissa,\n \njotta p\u00e4ivin lauleltaisi, illoin teht\u00e4isi iloa\n \ni\u00e4ll\u00e4 t\u00e4m\u00e4n is\u00e4nn\u00e4n, elinajalla em\u00e4nn\u00e4n!\n \n\"Pankohon Jumala palkan, Luoja koston kostakohon\n \nis\u00e4nn\u00e4lle p\u00f6y\u00e4n p\u00e4\u00e4h\u00e4n, em\u00e4nn\u00e4llen aittahansa,\n \npojillen apajaveelle, kangaspuihin tytt\u00e4rille,\n \njottei konsana katuisi, vuonna toisna voikahtaisi\n \nn\u00e4it\u00e4 pitki\u00e4 pitoja, suuren joukon juominkia!\"","title":"Yhdeskolmatta runo","type":"page"}