{"collection":"Northern European Mythology","html_url":"https://unchartedknowledge.5gfusion.net/browse/neu/kvfin/37.htm","path":"neu/kvfin/37.htm","source_url":"https://sacred-texts.com/neu/kvfin/37.htm","text":"Se on seppo Ilmarinen naista itki illat kaiket,\n \ny\u00f6t itki unettomana, p\u00e4iv\u00e4t einehett\u00f6m\u00e4n\u00e4;\n \naamut aikaisin valitti, huomeniset huokaeli,\n \nkun oli kuollut nuori nainen, kaunis kalmahan katettu.\n \nEip\u00e4 k\u00e4\u00e4ntynyt k\u00e4ess\u00e4 vaskinen vasaran varsi,\n \nkuulunut pajasta kalke yhen kuuhuen kululla.\n \nSanoi seppo Ilmarinen: \"En tie\u00e4, poloinen poika,\n \nmiten olla, kuin ele\u00e4. Istun y\u00f6n eli makoan,\n \n\u00e4ij\u00e4 on y\u00f6t\u00e4, tunti tuhma, vaivoja, matala mahti.\n \n\"Ik\u00e4v\u00e4t on iltaseni, apeat on aamuseni,\n \n\u00e4sken y\u00f6ll\u00e4 \u00e4itel\u00e4mpi, havatessa haikeampi.\n \nEi ole iltoja ik\u00e4v\u00e4, ei apea aamujani,\n \nmure muita aikojani: ihanaistani ik\u00e4v\u00e4,\n \napeainen armastani, mure mustakulmaistani.\n \n\"Jo vainen i\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 use'in minun utuisen\n \nkeski\u00f6isiss\u00e4 unissa koura tyhje\u00e4 kokevi,\n \nk\u00e4si vaalivi valetta kupehelta kummaltaki.\"\n \nSeppo naisetta el\u00e4vi, puolisotta vanhenevi.\n \nItki kuuta kaksi, kolme. Niinp\u00e4 kuulla nelj\u00e4nnell\u00e4\n \npoimi kultia merelt\u00e4, hope'ita lainehilta;\n \nker\u00e4si kekosen puita, kolmekymment\u00e4 rekoista;\n \npuunsa poltti hiilil\u00f6iksi, hiilet ahjohon ajeli.\n \nOtti noita kultiansa, valitsi hope'itansa\n \nsykysyisen uuhen verran, verran talvisen j\u00e4niksen.\n \nTy\u00f6nti kullat kuumentohon, ajoi ahjohon hopeat,\n \npani orjat lietsomahan, palkkalaiset painamahan.\n \nOrjat lietsoi l\u00f6yhytteli, palkkalaiset painatteli\n \nkintahattomin k\u00e4t\u00f6sin, hatuttoman hartioisen.\n \nItse seppo Ilmarinen ahjoa kohentelevi,\n \npyyti kullaista kuvaista, hope'ista morsianta.\n \nEi orjat hyv\u00e4sti lietso eik\u00e4 paina palkkalaiset.\n \nSe on seppo Ilmarinen itse l\u00f6ihe lietsomahan.\n \nLietsahutti kerran, kaksi, niin kerralla kolmannella\n \nkatsoi ahjonsa alusta, lietsehens\u00e4 liepehi\u00e4,\n \nmit\u00e4 ahjosta ajaikse, tungeikse tulisijasta.\n \nUuhi ahjosta ajaikse, l\u00e4het\u00e4ikse lietsehest\u00e4,\n \nkarva kulta, toinen vaski, kolmas on hopeakarva.\n \nMuut tuota ihastelevi, ei ihastu Ilmarinen.\n \nSanoi seppo Ilmarinen: \"Se susi sinuista toivoi!\n \nToivon kullaista sopua, hope'ista puolisoa.\"\n \nSiit\u00e4 seppo Ilmarinen uuhen ty\u00f6nt\u00e4vi tulehen.\n \nLiitti kultia lis\u00e4ksi, hope'ita t\u00e4ytteheksi,\n \npani orjat lietsomahan, palkkalaiset painamahan.\n \nOrjat lietsoi l\u00f6yhytteli, palkkalaiset painatteli\n \nkintahattomin k\u00e4t\u00f6sin, hatuttoman hartioisen.\n \nItse seppo Ilmarinen ahjoa kohentelevi,\n \npyyti kullaista kuvoa, hope'ista morsianta.\n \nEi orjat hyv\u00e4sti lietso eik\u00e4 paina palkkalaiset.\n \nSe on seppo Ilmarinen itse loihe lietsomahan.\n \nLietsahutti kerran, kaksi, niin kerralla kolmannella\n \nkatsoi ahjonsa alusta, lietsehens\u00e4 liepehi\u00e4,\n \nmit\u00e4 ahjosta ajaikse, l\u00e4het\u00e4ikse lietsehest\u00e4.\n \nVarsa ahjosta ajaikse, l\u00e4het\u00e4ikse lietsehest\u00e4,\n \nharja kulta, p\u00e4\u00e4 hopea, kaikki vaskesta kaviot.\n \nMuut tuota hyvin ihastui, ei ihastu Ilmarinen.\n \nSiit\u00e4 seppo Ilmarinen varsan ty\u00f6nt\u00e4vi tulehen.\n \nLiitti kultia lis\u00e4ksi, hope'ita t\u00e4ytteheksi,\n \npani orjat lietsomahan, palkkalaiset painamahan.\n \nNeiti ahjosta ajaikse, kultaletti lietsehest\u00e4,\n \np\u00e4\u00e4 hopea, kassa kulta, varsi kaikki kaunokainen.\n \nMuut tuota pahoin pel\u00e4styi, ei pel\u00e4sty Ilmarinen.\n \nSiit\u00e4 seppo Ilmarinen takoi kullaista kuvoa,\n \ntakoi y\u00f6n lev\u00e4ht\u00e4m\u00e4tt\u00e4, p\u00e4iv\u00e4n pouahuttamatta.\n \nJalat laati neitoselle, jalat laati, k\u00e4et kuvasi:\n \neip\u00e4 jalka nousekana, k\u00e4\u00e4nny k\u00e4et syleilem\u00e4h\u00e4n.\n \nTakoi korvat neiollensa: eip\u00e4 korvat kuulekana.\n \nNiin sovitti suun sorean, suun sorean, sirkut silm\u00e4t:\n \nsaanut ei sanoa suuhun eik\u00e4 silm\u00e4h\u00e4n suloa.\n \nSanoi seppo Ilmarinen: \"Oisi tuo sorea neito,\n \nkun oisi sanallisena, mielellisn\u00e4, kielellisn\u00e4.\"\n \nSaattoi siit\u00e4 neitosensa utuisehen uutimehen,\n \npehme'ille p\u00e4\u00e4aloille, sulkkuisille vuotehille.\n \nSiit\u00e4 seppo Ilmarinen l\u00e4mmitti kylyn utuisen,\n \nlaati saunan saipuaisen; vastat varpaiset varusti,\n \nvett\u00e4 kolme korvollista, jolla peiponen peseikse,\n \npulmunen puhasteleikse noista kullan kuonasista.\n \nKylpi seppo kyllitellen, valelihe vallotellen.\n \nNeien vierehen ven\u00e4hti utuisehen uutimehen,\n \nteltahan ter\u00e4ksisehen, rankisehen rautaisehen.\n \nSiin\u00e4 seppo Ilmarinen heti y\u00f6n\u00e4 ensim\u00e4isn\u00e4\n \nkyll\u00e4 peitett\u00e4 kysyvi, vaippoja varustelevi,\n \nkahet, kolmet karhuntaljat, viiet kuuet villavaipat,\n \nmaata kera puolisonsa, tuon on kultaisen kuvansa.\n \nSe oli kylki kyll\u00e4 l\u00e4mmin, ku oli vasten vaippojansa;\n \nku oli nuorta neitt\u00e4 vasten, vasten kullaista kuvoa,\n \nse oli kylki kylmim\u00e4ss\u00e4, oli hyyksi hyytym\u00e4ss\u00e4,\n \nmeren j\u00e4\u00e4ksi j\u00e4\u00e4tym\u00e4ss\u00e4, kiveksi kovoamassa.\n \nSanoi seppo Ilmarinen: \"Ei t\u00e4m\u00e4 hyv\u00e4 minulle!\n \nVienen neien V\u00e4in\u00f6l\u00e4h\u00e4n V\u00e4in\u00e4m\u00f6iselle varaksi,\n \npolviseksi puolisoksi, kainaloiseksi kanaksi.\"\n \nViepi neien V\u00e4in\u00f6l\u00e4h\u00e4n. Sitte sinne tultuansa\n \nsanan virkkoi, noin nimesi: \"Oi sie vanha V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen!\n \nTuossa on sinulle tytt\u00f6, neiti kaunis katsannolta,\n \neik' ole suuri suun piolta, kovin leuoilta leve\u00e4.\"\n \nVaka vanha V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen katsahti kuvoa tuota,\n \nluopi silm\u00e4t kullan p\u00e4\u00e4lle. Sanan virkkoi, noin nimesi:\n \n\"Miksi toit minulle tuota, tuota kullan kummitusta?\"\n \nSanoi seppo Ilmarinen: \"Miksi muuksi kuin hyv\u00e4ksi!\n \nPolviseksi puolisoksi, kainaloiseksi kanaksi.\"\n \nSanoi vanha V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen: \"Oi on seppo veikkoseni!\n \nTunge neitosi tulehen, tao kaikiksi kaluiksi,\n \ntahi vie Ven\u00e4ehelle, saata Saksahan kuvasi\n \nrikkahien riian naia, suurien soan kosia!\n \nEi sovi minun su'ulle, ei minullen itselleni\n \nnaista kullaista kosia, hope'ista huolitella.\"\n \nSiit\u00e4 kielti V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen, ep\u00e4si suvannon sulho,\n \nkielti kansan kasvavaisen, ep\u00e4si ylenev\u00e4isen\n \nkullalle kumartamasta, hopealle horjumasta.\n \nSanovi sanalla tuolla, lausui tuolla lausehella:\n \n\"Elk\u00e4tte, pojat poloiset, vasta kasvavat urohot,\n \nollette elonkeraiset elikk\u00e4 elottomatki,\n \nsin\u00e4 ilmoisna ik\u00e4n\u00e4, kuuna kullan valkeana\n \nnaista kullaista kosiko, hope'ista huolitelko!\n \nKylm\u00e4n kulta kuumottavi, vilun huohtavi hopea.\"","title":"Seitsem\u00e4snelj\u00e4tt\u00e4 runo","type":"page"}